Yllättävä uudelleenkohtaaminen

Olin Lapparissa Matiskin parkissa odottamassa kaveriani, kun kuulin junapillin vislauksen. Se ei ollut mikään sähkösireeni vaan joku mystinen vihellys. Katsoin sattumoisin taustapeiliin, jolloin näin ohi kiitävän Höyryveturin. Äkkiä siis auto käyntiin ja perään toivoen että se pysähtyy asemalla. Ja siellä se oli. Lapinlahden rautatieasemalla. Höyryveturi, jolla kävin pari vuotta sitten ajelulla. 995 Heikki.

Pikaisesti kamera ja jalusta autosta ja kuvailemaan.

 Kerkesin juuri ja juuri viritellä kameran jalustalle ja laittaa kameran siihen kun Heikki jo vislasi ja lähti jatkamaan matkaansa. Harmittaa kun vihellys ei ihan kerennyt tälle videolle.

Kävin myös moikkaamassa Mattia ja liisaa.

Palasin sitten Matiskille ja katselin tätä vanhusta ja toivon että vielä jokupäivä tämäkin olisi yhtä hyvässä kunnossa kuin Heikki. Olen kuullut että tätä alettaisiin pikkaisen jopa entisöimään, joten toivoa vielä on ;)

Kajaanin linnanrauniot

Aivan Kajaanin keskustassa osittain pienen sillan alla on linnan rauniot. Olen nyt parina kertana siellä käynyt kamerani kanssa, jokseenkin ensimmäisen kerran kuvat hävisivat bittiavaruuteen. Raunioita on entisöity ja muutamasta kohdasta vahvistettu jotta niistä olisi vielä iloa monille myöhemmille sukupolville. Ilkivaltaa, kuten töhrimistä esiintyy itse raunioissa yllättävän vähän. Mutta osasta opaskylteistä hankala saada selvää mitä niissä olisi turistille tarjota.

Huomasin molemmilla kerroilla raunioton suosittu paikka käydä istuskelemasa ja nauttimassa hyvästä säästä ja voisin myös itsekkin kuvitella istuskelevani raunioilla ja sen saaren nurmialueilla aikaa viettämässä kavereideni kanssa.

Partiolainen ja tulenteko.

Missäpä partiolainen ei saisi tulia aikaan? no ei ainakaan kaverin kanssa ollessa. Kävin kaverin kanssa eräänä kauniina päivänä Kajaanissa notskilla tarkoituksena keitellä teet ja paistella makkarat samalla kun kaveri juoksettaa koiraansa rauhassa metsässä. Pakataan autoon siis koira ja teevehkeet.. Matkalla poiketaan kaupasta hakemassa vielä makkarat. Ajellaan rauhassa metsänreunaan ja patikoimaan laavulle, jossa voisimme makkarat paistaa ja istuskella teekupposen ääressä.

No mitäs sitten sattuikaan... Nuotiopaikalla ei ole polttopuita. Vain pari riukua, jotka oli sen verran suojassa, jotta niitä voisi edes polttopuiksi kutsua. Joten kirves esiin ja riuuista pätkimään halkoja. Puu oli märkää ja ohuen jääkerroksen peittämää mäntyjä, Pari muuta riukua oli jo niin painavia kokoonsanähden että jätin ne suosiolla, koska niissä oli todennäköisesti niin paljon kosteutta.

Sitten sytyt. Eihän ole edes puuta saatikka syttyjä. Löysin kodan sisältä noin A5 kokoisen palan tuohta ja epämääräisen roskapussukan, johon palaan myöhemmin. Eli siis taaskin luonnon armoilla. Maasta parit kuolleet kuusen alaoksat kuusien juurelta. Määrä ei päätä huimannut, koska pääsääntöisesti oli mäntymetsää missä olimme.

Tuhrasin tulitikkujen kanssaja huomasin ettei siitä tullut yhtään mitään. Olin epäonistunut tehtävässäni. Olin joutunut myöntämään ettei minulla ole enää erätaitoja niin paljoa hallussa ettenkö saisi metsässä aikaseksi tulet. Mutta sitten mieleeni palasi se epämääräinen roskapussi. Pussia tarkemmin tarkastellessa se osoittautuikin armeijan sissimuonapakkauksiksi, josta oli osa tavaroista syöty. Osa tavaroista oli vielä täysin koskematta, joten valkkaamaan sieltä puhtaita nenäliinoja ja muuta palavaa materiaalia. Samoin haavanpuhdistustyynyt tuli sieltä kaivelluksi.

Näillä sain notskia sen verran savuutetuksi että alle senttiä paksu kuusen alaoksa alkoi palaa poikki, mutta silti hiipui minun tulet. Muutama hassu erittäin pieni kytevä hiili. olen jo aika hiilenä ja olen luovuttamassa, mutta luonto ei anna periksi myöntää saamattomuuttani. Kaveri on katsonut huvittuneena minun noitumistani, kun en vain saa aikaiseksi tulta. Viimeinen yritys ja sitte luovutan. Uhkasin jo syödä makkarat kylminä, koska eihän luontoni anna anteeksi tuollaista saamattomuutta.

Ja sitten  sain SAVUSTETUKSI sen verran niitä puita että piskuinen pohjahiillos jäi taas niistä vähistä jäljellä olevista kuusen alaoksista, jotka ei meinannut edes palaa itsestään. Pakkailin jo tavaroita takaisin reppuun ja olin todellakin luovuttanut, kun kaverini alkoi nauraa ja sanoi että sillon kun se ei koita saada tulta niin silloin se onnistuu. Katsoin notskiin ja huomaan että siellä pilkistää piskuinen liekki, joka alkaa voimistua voimistumistaa na alkaa levitä jo riuusta pätkimiini halkoihin.

Olimme jo aikaisemmin huomanneet ettemme muistaneet ottaa mukeja mukaan, jotta voisimme juoda jstain sen teen, joten vesi jonka olimme mukaan ottaneet meni vain koiralle juomisiksi. paistoimme (savuutimme) makkarat ja katselimme kun nuotio palaa loppuun. Lähdimme takaisin kaverin luo ja kaveri vielä uhkasi keljuilla minulle pitkään ettei valmiista polttopuista sytyistä meinannut saada edes notskitulia aikaiseksi ja siitä ettäsitten kun luovuttaa niin säälistä sitten tulee tulet. Joten tiedossa on oikeasti paljon tulevaisuudessa kuittailua partiolaisesta, joka ei saa edes tulia aikaiseksi. Lopuksi vielä todiste että loppupelissä sain tulet aikaiseksi vaikka tunti minulla sitä ähertäessä meni.

kuura 18.11

Työmatkani varrelta muutamana aamuna oli komea usva, joka vuorasi kaiken komean kuuran alle. Kuvat otettu 18.11.2014

Joutsenet uimassa

Kotiin ajellessani erään yövuoron jälkeen koitin kytätä teeriä taaskerran. Edellisenä amuna niitä oli istunut noin 30-40 eräässä metsäpuskassa tien varressa ja olin toiveikkaana varustanut autooni kameran ja pitkän putkeni, jotta voisin kuvata lintuja kauempaa häiritsemättä niitä. No TIETENKIN puska oli tyhjä, joten jatkoin matkaani pettyneenä kohti kotia. Matkalla löysin kuitenkin Itikan sillalta joutsenien parven ruokailemassa ja lepäämässä. Auto parkkiin sillan länsipuolen levikkeelle ja lähdin kuvaamaan niitä jalkapelissä sillalle kävellen.

Sillalle kävellessä huomaan tälläisen sillan rakenteissa. Liekkö jonkun Larpparin kyhäelmä vai olisiko muutenvain pikkupojat viritelleet jotain aikansakuluksi. Oli muuten haasteellinen kuvata 150-500mm putkella tuollaista.

Kun mikään ei toimi.

Kerkesin kuvata pari tapahtumaa ja reissua ja olin juuri aloittamassa päivittämään niistä kuvia blogiin kun kone alkaa muistuttamaan sepelimyllyä, kuva jäätyy näytölle ja yhtäkkiä kaikki on hiljaista. Koneen puhallin vain humisee ja ruutu on musta. Koitan käynnistää konetta uudelleen, mutta kone ei vaan ala toimia. Kiroa, noidun, tanssin vitutustanssia pitkin kämppääni ja koitan uudelleen. Tulos edelleen sama, Kone vain ei lähde toimimaan...

Kiikutan takuuaikaisen koneen takaisin myyntiliikkeelle, jossa ottavat koneen huollettavaksi. Parin viikon päästä saan koneen takaisin ja huomaan menettäneeni yllättävän paljon tavaraa vuosien saatossa. Salasanoja palvelimille, jotka on valmiiksi talletettuan koneen muistissa. nettiosoitteita, jotka kirjanmerkeissä yms joita muuten en muista. varmuuskopioista asetuksista yms on tiedostoissa noin vuoden vanhat tiedostot, jotka olen luonut koneen hankkiessani. Onneksi suurinosa kuvista on ulkoisella kovolla säilynyt koskemattomana, mutta noin kuukauden ajalta kuvat bittiavaruuden mustassa aukossa. Sinne meni parit partioreissukuvat, kuvat Kajaanin linnanraunioista, Pyoletkymmenet joutsenkuvat, jotka lepäävät sänkipellolla. Telkkä uiskentelemassa muutaman metrin päästä kuvattuna, puhumattakaan autotapahtumassa, jossa olin kuvaajana ottanut vajaan tuhat kuvaa tapahtumasta ja videoinut noin 30 min materiaalia autoletkoista ja pändeistä...

Mitä tästä opimme? Kuvat kannattaa mahdollisimman nopeasti kopioida jonnekkin toiseen tallenuspaikkaan, jottei ne jää pelkästään yhteen kohteeseen. Nykyään on olemassa pilvipalvelimia, jonne ne voi helposti tallentaa. Samoin ulkoisia kovalevyjä on edullisesti saatavana. Vielä kun olisin niin fiksu että osaisin laittaa ne automaattisiksi, kun koneelle tulee kuvia niin automaattisesti ne kopioituisi jonnekkin toiseen paikkaan.

Tekniikkataitamaton Persikkakarhu

Muista vaara liikenteessä!

Palasin maanantaina Kuopiosta pimeän aikaan. Huomasin kun edsssä oleva auto laittoi hätävilkut päälle ja vastaantulevakin auto pysähtyi ja laittoi hätävilkut päälle. sitten itsekkin olin saapunut kolaripaikalle.

Tiellä autoni edessä keskikaistalla makasi hirvi, joka oli kuolemaisillaan. Edessäni on auto, johon se on törmännyt. nousin autostani ja menin kaivamaan auton kontista päälleni turvaliivit, jotta eroittuisin pimeällä tiellä. Selvitin heti onko kolarissa olleessa autossa henkilövahinkoja. Onneksi hirvi oli osunut vain hipaisten itse autoon ja osunut matkailuvaunuun, joka oli kolariauton perässä.

Veimme varoituskolmiot molempiin suuntiin ja kuvasin kolaripaikan poliisia odottaessa ja raivasimme tien ajettavaan kuntoon Siirsimme karin rekakuskin kanssa hirven pois ajoradalta ja laskimme liikenteen taas kulkemaan. Poliisin saavuttua kerroimme poliisille tapahtumien kulun ja kun saimme luvan poistua paikalta osa jatkoi matkaa  ja itse jäin auttamaan

Mitä tälläisestä opimme?

Varusta autosi kunnolla, moista missä tavarat on ja pidä huoli että ne on käyttökuntoisia.

Minulla oli etsiminen varoituskolmiossa, joka oli roinakasan alla. Lampulle olisi ollut käyttöä, olin juuri ylläripylläri heittänyt aamulla vyöltä lampun pois, kun ajattelin etten sitä tarvitse kaupungissa shoppaillessa. Huomioliivit oli onneksi siellä minne ne olin laittanut. Puukkoni oli hukassa auton kontissa, jonka löysin vasta seuraavana päivänä auton konttia penkoessa.

Mitä sitten teen asian eteen? Hankin konttiin kassin, jonne pakkaan EA laukun, huomioliivit, lampun, varoituskolmion ja muita onnettomuusoaikalla tarvittavia välineitä. Autossani on toinen kolmio vielä siellä "oikealla" paikallaan, jotta muutkin löytää sen sieltä.

Pitkän vapaan viikonlopun kuljailua.

Tiistai.

Pitkän yövuoroputken loppu häämötti ja tililä poltteli juuri tili ja lomarahat. Olin jo aikaisemmin päättänyt että käyn hakemassa Canonin EOS 70D kameran ja sen mukana tulevan kittiputken. Lähdin asioikseen ajamaan työvuoron jälkeen Kohti kuopiota. Kuopioon ja siellä torin kulmalla olevaan Rajalan myymälään. Myymälässä sanotan että heillä ei ole kyseistä mallia, mutta torin toisessa päässä olevassa Rajalan toisessa myymälässä se voisi ollakkin. Toiseen myymälään päästyäni myös siellä myydään minulle eioota. lLähden erittäin pettyneenä jatkamaan matkaani torin laidalla olevaan Anttilan Topten myymälään, jossa sielläkin minulle myydään eioota.

jatkan matkaani Kaverin luo oikein iso "JORMA" otsassa juomaan kupposen kahvia. Lähdin jo pikkuisen rauhoittuneena kaverin luota ja menin ja tilasin netistä vielä Kuopiossa ollessa itselle sen kameran samalla kun kävin apsilla syömässä Ruoka ja tieto tilatusta kamerasta rauhoittiminut lopulta ja vietin vielä aikaa muutaman kaverin kanssa Kuopiossa ranna rellottaen ja jäätelöllä valkeaa kauluspaitaa sotkien (syödäkin koitin, mutta se ei tuntui enemmän menevän paidalle).

Palasin kotiin 18 maissa, jonka jälkeen olikin jo hyvä painua nukkumaan ja korjaamaan kieroutunutta unirytmiäni.

Keskiviikko.

Keskiviikolle oli sovittu että Lähden siskon kanssa käymään hänen kaverin luona, jolla pyykkikone on sanonut sopimuksensa irti. Pääsin perille ukkosen saattelemana. Liekkö ukkosella osuutta asiassa, mutta talon emäntä oli naapurissa jahtaamassa karannutta minipossuaan. Emännän ja possujen palattua rupattelimme hetkisen ja aloin katselemaan mikä koneesa olisi vikana. Koitin koekäyttää konetta, mutta havaitsin sen mahdottomaksi, koska ukkonen oli katkaissut sähköt koko seutukunnasta. Piti siellä olla myös tarjolla kahville lämpimiä sämpylöitäkin, mutta ylläripylläri hellakaan ei toimi ilman sähköä ,kahvinkeittimestä puhumattakaan.

Onneksi Ruoka oli tarkoitus grillata avotulella, joten se sentään onnistuisi. Pihalla ollessa kävimme katsomassa talon muita lemmikkejä. Oli kanoja, kissoja, kaneja, minipossut ja se yksi vasikan kokonen koira,  joka tahtoi välttämättä kiivetä syliin.

Kesken syönnin palasi merkiksi laitetut valot takaisin ja syönnin jälkeen pääsimme lopulta katsomaan sitä konetta. Kone valitettavasti oli niin viallinen ettei sitä kannattanut alkaa korjaamaan vaan se kannettiin suoraan pihalle.

Ja ne sämpylät? ne oli kohonnut rauhassa monta tuntia ennenkuin ne alettin paistaa, joten niistä tuli sitten kaksi sämpylää, jokseenkin koko oli koko pellin mitainen, kun vähän kohonneet.

Torstai.

Päivä meni mukavasti. Tilaamani uusi kameranrunko tuli postissa. Rungon hakureissulta eksyin Iisalmen satamassa sijaitsevaan Iisalmen Olutmestariin syömään. Ruoka oili erinomaista ja löytyi sieltä pari kaveriani, joiden kanssa eksyin ensin istumaan iltaa Ravintola Chapliniin ja siitä edelleen Caveen.

Cavessa sattui olemaan Pretty wild onesin keikka, jonka kävin kuvaamassa. Keikka oli erittäin viihdyttävä kun se soitetiin Rockin puolella Cavessa.

Perjantai. 

Perjantainimeni sitten Piian, Teijan ja Petjan kanssa LärväKruisinki IVssä Varpaisjärvellä.

Lähdin iltpäivällä Teijan luokse, jonne hylkäsin Seattinia ja hyppäsin Teijan kyytiin. Jotenkin tuollaiseen harrasteautotapahtumaan ei oikein sovi minun kulkuneuvoni. Mistähän se johtuu? 

Varpaisjärven paloaseman parkkipaikalla tapasimme Piian ja petjan, jotka oli tulleet toisella autolla paikalle. Muitkin tuttuja oli tullut samaan paikkaan. Paikalla oli nelisenkymmentä autokuntaa, joten tunnelma oli erittäin mukava.

Lauantai.

Lauantaini meni siskon kanssa kaupalla Iisalmessa, Äitini kukkapenkkiä kuvaillessa Pielavedellä ja Veljeni ja hänen puolison isännyysbileissä. Pileet oli erittäin mukavat ja sitten paluumatkalla oli komeat maisemat, joita piti jäädä kuvaamaan, harmitta vain etten saanut sitä isompa eläintä näkymään kuvissa, joka oli tuolla pellolla

Sunnuntai.

Sunnuitai meni suurimmaksiosaksi iltapäivälle nukkuen, kun eellisenä yönä kotiintulo oli mennyt pitkäksi. Camillan oli puhe tulla iltapäivällä hierottavaksi minun luo. Kun olin Camillan hieronut ja kahvit pariin kertaan juneet tuli puhe minun käärmeestä. Camilla ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt käärmettä kunnolla. Menin sitten terrahuoneeseen ja kaivoin Pikun esiin terraariostaan. Camilla aluksi ei meinannut koskettaa ja oli "kauhusta" jäykkänä, mutta tarpeeksikauan rauhassa katsottuaan ja vähän minun kädessä ollutta Pikua siliteltyään hän uskalsi ottaa käärmeen käteensä. Loppupelisä Camilla rauhoittui ja käsiteli käärmettä hyvin varmoin ottein. 

Juhannus

Miten viettää Juhannus?

1. Viskaat kaverin aamulla linja-autoasemalle.
Kaverin oli lähdössä aamusta pohjoiseen juhannuksen viettoon, mutta edellisenä iltana viskatessamme yhteistä kaveria Sonkajärvelle peli-illan jälkeen jäi hänen omaisuuttaan minun autoon, jotka kävin palauttamassa ja samalla annoin kydin linja-autoasemalle.

2. Käy heittämässä kolmihenkinen perhe Iisalmesta Kuopioon.
Ystäväperhe oli kyytiä vailla Iisalmesta Kuopioon. Kävin tämän ajamassa, mutta mutkia tulimatkaan. Kävimme heidän mummolassa matkanvarrella, jossa sain maistaa savulohta. Oli se vaan hyvää :P tätä lohta odotellessa tietenkin kahvittelime ja vietimme aikaa kaunissa kesäilmassa. Jatkamme loppumatkan kuopioon ja lähden jatkamaan matkaani omille teilleni.

3. Käy ryöstämässä kaverin korkokenkävarasto.
Kun olin palaamassa Kuopiosta käy erään kaverini luona ryöstämässä kasan korkkareita, koska tarvitsen niitä mahdollisesti rekvisiitaksi, mutta siitä myöhemmin täällä blogissa. Taas juomme rauhasa kahvit ja istuskelemme rupattelemassa kuulumisia. Paluumatkalla otin myös kuvan sateesta. Kyllä! tie on märkä ja juuri hetkeä aikasemmin oli kuurosadealue, jonka läpi oli ajanut.

4. Sovi kaverin kanssa että käyn häntä tapaamassa, mutta kohtien 2 ja 3 takia myöhästyt tästäkin.
Oli tämä Kuopion reissu tietyllätavalla tiedossa ennakkoon, joten olin alustavasti puhunut kaverille että olisin tulossa heille pikavisitille, mutta he olivat jo kerenneet lähteä jatkamaan juhannuksen viettoon, joten tämän kohdan suunnitelmista jouduin jättämään väliin.

5. Nuku päiväunet.
Tarviiko tätä yhtään enempää avata? olen ollut eellisen illan yötämyöten liikenteessä ja nukkumiseni oli jäänyt vajaaseen kahteen tuntiin, joten vaikka kahvia olen kiskonut koko päivän ei enää yksinkertaisesti jaksanut olla hereillä, joten pienet tirsat päivällä etten ihan nuku pystyyn kokon viereen illalla. Siivoilen myös vähän kämppääni enne kylille lähtöä.

6. Lähde katsomaan Mansikkavirralle pikkuista kokkoa.
Edellisenä iltana kun olin viemässä kaveria huomasin Mansikkavirralla TODELLA suuren kokon. siloin päätin että se kokko on se jonka sytytyksen lähden katsomaan ja kuvaamaan ennenkuin jatkan aikaisemmin suunnittelemaani loppuillan viettämistä kavereiden seurassa. Kokkopaikka oli erinomainen ja seura ystävällistä. Muutaman tutun löysin matkan varrelta joita jututtaessa kokon sytytyksen odottelu menikin mukavasti. Katselin kuinka paljon oli lapsiperheitä kkon sytytystä katsomassa ja ihmettelin ettei tätä kokon sytytystä vielä ollut kaupallisuu pilannut. Tietty makkaranpaistajat ja kioski oli paikalla, mutta missä nyt ei olisi? Tunnelma oli erittäin asiallista, ihmiset olivat erittäin hyvällä tuulella ja alkoholi ei ollut näissä juhlissa se pääasia. Meno oli todellakin rauhallista ja sellasita että perheen pienimpienkin kanssa liikkuneiden ei tarvinnut seurata känniääliöiden mekastusta.

Katselin rauhassa kokon sytytyksen klo 23 ja vietin aikaa kokkoa kuvaten ja katsellen. Takaisinlähtöä ennen kävin ylläripylläri riipasemassa kahvit kioskilla ja juttelin erään erittäin mukavan motoristin kanssa. Hänen pyöräänsä ja siinä oleva keilakoriste tuli vielä ikuistettua ennen Iisalmeen lähtöä. Lähdin ajelemaan hyvä maku suussa kohti kotiin, (liekkö ollut kioskilta ostetuilla makeisilla osuutta asiassa)

7. Nauti iltakahvit (yökahvit) suklaispojan ravintelissa.
Palattuani Iisalmeen kävin istumassa kantapaikassani rupatellen kavereitteni kanssa kahvikupposen äärellä.

8. Kotimatkalle lähtiessä viskaa pari kaveria kotiin.

9 Nautin lonkeron (1kpl) jonka olen tuonut noin vuosi sitten Tallinnasta.

Tälläinen oli minun juhannusaatto.

Selvennystä tunnisteisiin.

Laiteskelin itse nuita tunnisteita viimeinkin nuihin minun kuviin. Tässä vähän selvennystä mitä mikäkin tarkoittaa, kun minun logiillani on kaukana tavan maantientallajan järjenjuoksusta. Ei tavan tallaaajan järenjuoksussa vikaa, mutta minulla se piuhat ennemminkin on ristissä :D

Erätarinoiden alle tulee metsästys, ja muuten metsäreissut, vaellukset ja osa partion tarinoistakin, semmoiset, jotka voidaan laskea ERÄJORMAILUKSI :D

Itse tehtyjen alle tulee ne minun suuret askartelut ja tekemäni työt, joissa on jotain kerrottavaa, kuten nämä kynttilälyhtyjen sähköistykset ja itsetekemät ruokani, jotka tänne blogiin on päätynyt.

Partiossa nyt ei pitäisi olla niin hirveästi selitettävää, partioreissuja ja niistä tulleita kuvia ja tarinoita.

Persikkakarhu... Eli siis tänne tulee ne minun henkilökohtaiset jorinat, jotka koskee minua, eli siis minun henkilökohtaiset esittelyt, kuvat jossa esiinnyn, tarinoita minusta...

Reissut kansion alle tulee ne lyhyet tai pitkät reissut kotoa pois, Matkailu, kuvausreissut jonnekkin muualle kuin arkisiin paikkoihin.

Ruoka, tarviiko sitä sen enempää selittää, ne blogit, jossa käsitellään rakasta aihettani ruokaa :P eli siiis ne itsetehdyt tai toisten tekemien annosten tarinat...

Valokuvat kansion alle tulee ne kuvat ja tarinat, joissa valokuvaus on ollut pääasiana, eli siis nämä minun kuvausretket lähimaastoihin tai työmatkalla kuvaamaan pysähtymiset...

Valokuvatorstai. Tänne tääs kuuluu tuon Valokuvatorstan innoittamat haasteet, joihin olen osallistunut.

Toivottavasti tämä lyhyt ja ytimekäs täysin asiasta harhaileva hakemiston selvennys raottaa edes jonkinverran sinulle minun järjenjuoksua ja helpottaa sinulle iheutunutta suurta päänvaivaa, joka on tullut epäselvien tunnisteideni käytön takia... Lista muuttuu ja elää, muta toivottavasti ei hengitä koska sillon se olisi jo elävä olento... ja kuten taas huomattiin harhautui se lusikka naapurin puurokupille, joten näihin tunnelmiin Persikkakarhu taas kuittaa!

PS. Savolainen ukko männöö vaekka läp harmoon kiven, viksump immeine olis sen älynnä kiertee...

Komeita autoja!

Kävin viikonloppuna Lapinlahdessa kuvaamassa muutaman kuvan harrasteautoista ja satuinpa kuvaamaan sitten jotain muutakin samalla reissulla :P Tänne en laittele todellakaan kaikkia kuvaamiani autoja vain ne, jtka on jotenkin minun mieleen.