Mutteri...

Koruaskartelut jatkuu.

Jatkoin aikaisemmin tekemääni korusarjaa ja tein kaulaketjun aikaisemmin tekemäni rannekorun ja korvakorujen lisäksi. Samalla tein itselle kaulaketjun ja sormuksen.

Sormusta ei voinut tehdä yhtään pienemmäksi, koska mutterit ei oikein tahdo asettua rengasmaiseksi.

Kaulakorun koruosat ovat ruostumatonta terästä ja mutterit haponkestävää ruostumatonta terästä. Tekeminen on sinäänsä helppoa, jokseenkin isommat mutterit + lenkit on nopeampaa tehdä, mutta enemmän on osa laitettavaksi. Noin tunti meni molemmissa...

Sitten se sormus. Sormus oli pikkuisen erilaisella tekniikalla, koska sormuksessa tulee 4 lenkkiä jokaiseen mutteriin niin alkoi olla M4 mutterin ympärillä jo aika ahdasta kaksilla pihdeillä lenkkejä väännellessä, varsinkin kun toiset pihdit oli tasapäiset lattapihdit. Sormuksenkin tekemiseen meni noin tunti.

Vastaisuuden varalta hommasin toiset kapeakärkiset pihdit, joten voin kuvitella että ensikerta on helpompi amoin kuin se tekniikka jolla se on tehokkaampi tehdä.

Joululahja

Huppistakeikkaa!

On vierähtänyt luvattoman pitkä aika edellisestä kerrasta kun tänne olen mitään laittanut. Kuvia olen paljon ottanut, mutta niitä tänneasti ole saanut aikaiseksi. Eräs isohko kuvausprojekti lähenee siten etä kohta saatan siitäkin tänne muutaman kuvan laittaa. tarkoitus siinä olisi saada omalle seinälle kuvakollaasi, jossa useita kuvia.

Mutta siis palataan otsikon aiheeseen. Tämän vuoden teema näyttää olevan korut. Olen tehnyt muutaman korun itse ja pakettiin on menossa korvakorut x2 ja rannekoru. 

Arvonnan tulos.

Erittäin laiskasta osallistujakunnasta johtuen arvonta on jätetty suorittamatta ja kaikki kommentoineet saa paketin.  Ousku ja Hiipi seurailkaa postia ja karvanaama töistä saikin jo työpaikalla pakettinsa.  Jokaiselle lähtee paketti, jossa on pari pehmoheijastinta ja pätkä heijastinnauhaa, joista voi askarrella itselleen oman  mielikuvituksen puitteissa vaatteisiin lisäheijastimia.

Itselläni on omassa takissa muutama heijastin, joita olen siihen lisäillyt. Eli molemmissa hihansuun kiristyksissä hakaneilalla takapuolelta kiinntettynä, tuota paketeissakin olevaa heijastinnauhaa, samoin kuin vetoketjun kiidossa pätkä. Sitten yllätysyllätys lahjaksi lukijaltani saatu heijastin. toisellapuolen taskun reunassa kiikkuu Lekan heijastin.

Näkyillään ja muistetaan rakkaita vaikka edes sillä pienellä asialla joka saattaa pelastaa hänen henkensä.

Mustikkakukko

Minulla oli vieraita ja ajattelin tarjota niille jotain, jota itsekkin haluaisin. Joten tuumasta tomeen ja tekemään mustikkakukkoa.

Tekotarvikkeet hain kaupasta ja sotkin käteni taikinaan. Tein kukot aluvuokiin, jolloin ne on helpompi varastoda pienemmissä erissä myöhempää käyttöä ajatellen. Yksi tuhotaan ehkä tänään ja toinen huomenna, mutta taitaa EHKÄ kaksi mennä pakkaseen ;) Taikinaa vuokiin latellessa huomasin että mustikoiden määrä taikinaan nähden oli aivan liikaa joten jouduin tekemään vielä toisen pienemmän taikinan kanneksi.

Nyt vain odottelen suupielet märkinä uunissa paraikaa olevia kukkoja ja niiden kyytipojaksi olevaa vaniliajäätelöä.

Eli ohjeena on Valion mustikkakukon ohje, jota muokkasin hieman. Alussa tein 1.5 kertaisena, mutta mustikoiden määrän takia tekaisin vielä puolikkaan lisää.

Kuvia ja piirroksia.

Laittelin tänään pitkästä aikaa omaan asuntoon seinille niitä itseottamia kuvia, joita olen teettänyt itselle. Sain tänään kaksi kuvaa, kaksi kaverin tekemää piirrosta ja yhden julisteen kehyksiin ja seinälle. Kuvat löytyy Pin up kuvista. Piirroksista ei ole kuvia ja Juliste on Lekan aikoinaan julkaisema julste, joka jo poistunut markkinoilta.

Haaveissa olisi aikaamyöten saada kymmenkunta omaa kuvaa seinille, joita voin ylpeänä katsella ja muistella.

Kun mikään ei toimi.

Kerkesin kuvata pari tapahtumaa ja reissua ja olin juuri aloittamassa päivittämään niistä kuvia blogiin kun kone alkaa muistuttamaan sepelimyllyä, kuva jäätyy näytölle ja yhtäkkiä kaikki on hiljaista. Koneen puhallin vain humisee ja ruutu on musta. Koitan käynnistää konetta uudelleen, mutta kone ei vaan ala toimia. Kiroa, noidun, tanssin vitutustanssia pitkin kämppääni ja koitan uudelleen. Tulos edelleen sama, Kone vain ei lähde toimimaan...

Kiikutan takuuaikaisen koneen takaisin myyntiliikkeelle, jossa ottavat koneen huollettavaksi. Parin viikon päästä saan koneen takaisin ja huomaan menettäneeni yllättävän paljon tavaraa vuosien saatossa. Salasanoja palvelimille, jotka on valmiiksi talletettuan koneen muistissa. nettiosoitteita, jotka kirjanmerkeissä yms joita muuten en muista. varmuuskopioista asetuksista yms on tiedostoissa noin vuoden vanhat tiedostot, jotka olen luonut koneen hankkiessani. Onneksi suurinosa kuvista on ulkoisella kovolla säilynyt koskemattomana, mutta noin kuukauden ajalta kuvat bittiavaruuden mustassa aukossa. Sinne meni parit partioreissukuvat, kuvat Kajaanin linnanraunioista, Pyoletkymmenet joutsenkuvat, jotka lepäävät sänkipellolla. Telkkä uiskentelemassa muutaman metrin päästä kuvattuna, puhumattakaan autotapahtumassa, jossa olin kuvaajana ottanut vajaan tuhat kuvaa tapahtumasta ja videoinut noin 30 min materiaalia autoletkoista ja pändeistä...

Mitä tästä opimme? Kuvat kannattaa mahdollisimman nopeasti kopioida jonnekkin toiseen tallenuspaikkaan, jottei ne jää pelkästään yhteen kohteeseen. Nykyään on olemassa pilvipalvelimia, jonne ne voi helposti tallentaa. Samoin ulkoisia kovalevyjä on edullisesti saatavana. Vielä kun olisin niin fiksu että osaisin laittaa ne automaattisiksi, kun koneelle tulee kuvia niin automaattisesti ne kopioituisi jonnekkin toiseen paikkaan.

Tekniikkataitamaton Persikkakarhu

Valokuvatorstai 308

Valokuvatorstain jouluhaasteena on tällä kertaa joulun tunnelmia.

Pidän paketoinnista ja mielellään paketoin kaikki itse, tässä näyte osaamisestani.

Sain kummipojaltani perinteisen joulupiparin sijan kokonaisen kasan jouluherkkuja. Kaikki eivät mahtuneet edes tähän esille. Aikaisempina vuosin olin tuhonnut sen joulupiparin aatoyönä, mutta nyt oli pakko tuhota näitä herkkuja pitkin joulunalusaikaa.

Olin tänäkin vuonna pukille kuljettajana, jossa tuli nähtyä nämä jätkänkynttilät yhden pysähdyspaikan pihassa.

Pukin aikataulu ei valitettavasti anna periksi jotta joutaisin kuvaamaan ne kaikki hienot jouluvalot yms, mutta sanon että ne jotka ovat saaneet nauttia pajuskylän risteyksen lähettyvillä olevasta valoilmiöstä, joka on ollut jo muutamana vuonna perinne sillä kylällä. (ukoroihuja tasaisin välein parin kilometrin matkalla risteyksen molemmin puolin tie 77)

Muutamassa paikassa pääsen itsekkin sisällä käymään, tänävuonna niitä oli tämä kummipoikani koti ja toinen oli vanhustyönkeskus, josta valitettavasti ei ole kuvia, koska kuvaaminen siellä on rajoitettu. Mutta ne ilmeet ja aidot reaktiot ihmisten kasvoilla kun Joulupukki jututtaa ja jakaa lahjoja on palkitsevaa.

11 asian haaste.

Haasteen säännöt tulevat tässä: 

• Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
• Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
• Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
• Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
• Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
• Ei takaisin haastamista.

Minut haastoi Delffi

 11 Asiaa minusta:

1. Olen kolmesta sisaruksesta keskimmäinen.

2. Harrastan Partiota, palokuntaa, metsästystä ja valokuvausta

3. Lopetin tupakan polton vaja vuosi sitten helmikuussa.

4. Olen sairaalloisesti ylipainoinen ja en hallitse omaa painoani.

5.Olen olut vain muutaman lyhyen pätkän työttömänä ja en osaisi olla ilman töitä.

6. Olen koulutukseltani: Lähihoitaja, jota teen nykyään työkseni, olen myös kouluttautunut: kodinkonekorjaajaksi ja sähköasentajaksi.

7. Harrastuksissani olen kouluttautunut Järjestyksenvalvojaksi, ja toimenpiepalkkaisena palomiehenä sammutusmieheksi. Partiossa olen Partionjohtaja.

8. Minulla on lemmikkinä kaksi viljakäärmettä.

9, Olen allerginen karvaisille lemmikeille, minulla on lapsena todettu astma.

10. Kaverit on minulle erittäin rakkaita.

11. Olen hamstraaja, en malttaisi luopua mistään.

Minulle esitetyt kysymykset

1. Paheesi?

Liian hyvä ruoka.

2. Mistä löydät inspiraatiosi?

Luonto, ystävät, vilaks mielikuvitus

3. Jos voisit valita missä asut niin missä asuisit ja miksi?

Maalla hirsimökissä järven rannalla luonnon keskellä, mutta kuitenkin lähellä sivistystä

4. Missä maissa olet matkustanut? Ja mikä niistä oli paras?

Ruotsi, Norja, Saksa, Puola, Itävalta, Tsekki, Viro, Latvia, Liettua

5. Missä haluaisit kehittyä?

Ihmissuhdetaidoissa.

6. Mikä eläin haluaisit olla ja miksi?

Karhu, ja sen leppoinen elämäntyyli kiinostaisi.

7. Lempiväri?

Pidän tummista sävyistä, Punainen (mustahan ei ole väri vaan sävy)

8. Mitä et ole vielä saavuttanut?

Onnellsita perhettä.

9. Millainen vanhus haluaisit olla?

Vanha ukko kuistilla kiikkutuolissa rakkaiden lastenlasten ympäröimänä kertomassa tarinoita.

10. Onko elämässäsi jotain minkä haluaisit muuttaa?

Liian monta asiaa lueteltavaksi, mutta pällimmäisenä n tämä minun ylipaino

11. Kenet edesmenneen ihmisen haluaisit tavata ja miksi?

Ukkini, koskaan ei ole vietetty liikaa aikaa rakkaiden ihmisten kanssa.

Haasteen annan seuraaville blogeille:

Milbero

Viärän talon väki

Elysee

Tiinamaria

Minulla ei kyllä ole nuita blogikavereita niin paljoa että saisin sitä yhtätoista kasaan mutta lisäksi laittelen muutamalle kaverille tämän naamakirjaan...

Ja minun kysymykseni Minun kavereilleni:

1, Haluaisitko olla jotakin muuta kuin olet nyt?

2.Onko sinulla kenhonmuokkauksia (lävistys, tatuointi, implantti yms) jos on millaisia?

3.Oletko kuinka järkkymätön periaatteissasi?

4. Asumismuotosi (yksin, yhdessä, millainen asunto, oma, vuokra muu)?

5. Lemmikit?

6. Jos tietäisit kuolevasi huomenna mitä tekisit ensimmäisenä?

7. Mikä on sinusta kaunein asia maailmassa?

8. Jos meidät lukittaisiin yksiöön ilman yhteyttä ulkomaailmaan, kaunako kestäisi kunnes jommalla kummalla menisi hermot toiseen?

9. Mitä ilman ett voisi elää?

10. Saisit tavata jonkun maailman merkittävistä henkilöistä, kenet ja mitä hänelle sanoisit?

11,Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä?

Valokuvatorstai 307

Joulu lähestyy ja tontut ovat liikkeellä. Tämän viikon haasteena on valokuvata, mitä ne tontut mahtavatkaan nähdä, kun ikkunoiden takaa kurkkivat!

Ja mitäs ne tonttuloiset tänään on nähneetkään.

Minut juoksemassa aamu kahdeksan aikan jo kaupassa ostamassa askartelutarvikkeita tai ainakin niitä viimeisiä :P Minulta sattui puuttumaan joistakin kortista tietyt osat, mutta eikö se kireinen jättänyt niiden hankinnan viimetinkaan. Päivän askartein joulukortteja ja kirjottelin niihin osoitteita, aikaisemin olin jo kuvannut parikin eri kohdetta, joista olin teetättänyt postikortit, jotka saapuivat maanantain postissa minulle, en yhtään ollut tilausta jättänyt viimetippaan? Tässä pientä esimakua korteista, mutta ei paljasteta niitä vielä...

Tässä on nämä tilaamani kortit ja niihin hankkimani lisäosat, joita ei kyllä kaikkiin kortteihin tarvinnut laittaa.

Jännitystä kerrakseen joulukalenterissani ja lennähtipä ensimmäinen joulukortti minullekkin tänään postin kautta

Ja siis tunnustettakoon että en ole hirveä jouluihminen. Kotiini jos laitan sen yhden joulukranssin ikkunaan ja muutaman joulukoristeen sinne tänne asunnolleni, koska vietän kuitenkin jouluni taas rakkaiden seurassa vanhenpieni ja sisarusteni kanssa.

Ps. Tänävuonna laitoin sitten muuten itse elämäni ensimmäiset joulukortit postissa menemään... Olenkohan tulossa vanhaksi ja höppänäksi?

Selvennystä tunnisteisiin.

Laiteskelin itse nuita tunnisteita viimeinkin nuihin minun kuviin. Tässä vähän selvennystä mitä mikäkin tarkoittaa, kun minun logiillani on kaukana tavan maantientallajan järjenjuoksusta. Ei tavan tallaaajan järenjuoksussa vikaa, mutta minulla se piuhat ennemminkin on ristissä :D

Erätarinoiden alle tulee metsästys, ja muuten metsäreissut, vaellukset ja osa partion tarinoistakin, semmoiset, jotka voidaan laskea ERÄJORMAILUKSI :D

Itse tehtyjen alle tulee ne minun suuret askartelut ja tekemäni työt, joissa on jotain kerrottavaa, kuten nämä kynttilälyhtyjen sähköistykset ja itsetekemät ruokani, jotka tänne blogiin on päätynyt.

Partiossa nyt ei pitäisi olla niin hirveästi selitettävää, partioreissuja ja niistä tulleita kuvia ja tarinoita.

Persikkakarhu... Eli siis tänne tulee ne minun henkilökohtaiset jorinat, jotka koskee minua, eli siis minun henkilökohtaiset esittelyt, kuvat jossa esiinnyn, tarinoita minusta...

Reissut kansion alle tulee ne lyhyet tai pitkät reissut kotoa pois, Matkailu, kuvausreissut jonnekkin muualle kuin arkisiin paikkoihin.

Ruoka, tarviiko sitä sen enempää selittää, ne blogit, jossa käsitellään rakasta aihettani ruokaa :P eli siiis ne itsetehdyt tai toisten tekemien annosten tarinat...

Valokuvat kansion alle tulee ne kuvat ja tarinat, joissa valokuvaus on ollut pääasiana, eli siis nämä minun kuvausretket lähimaastoihin tai työmatkalla kuvaamaan pysähtymiset...

Valokuvatorstai. Tänne tääs kuuluu tuon Valokuvatorstan innoittamat haasteet, joihin olen osallistunut.

Toivottavasti tämä lyhyt ja ytimekäs täysin asiasta harhaileva hakemiston selvennys raottaa edes jonkinverran sinulle minun järjenjuoksua ja helpottaa sinulle iheutunutta suurta päänvaivaa, joka on tullut epäselvien tunnisteideni käytön takia... Lista muuttuu ja elää, muta toivottavasti ei hengitä koska sillon se olisi jo elävä olento... ja kuten taas huomattiin harhautui se lusikka naapurin puurokupille, joten näihin tunnelmiin Persikkakarhu taas kuittaa!

PS. Savolainen ukko männöö vaekka läp harmoon kiven, viksump immeine olis sen älynnä kiertee...

Valokuvatorstai 302

Tämän viikon haaste on Shakespearen lause 53. sonetista:

“Millaista ainetta ja mitä olet:
miljoonat varjot näen vierelläsi?”

Ja nälkäisenä yövuorossa tämän tekstin lukiessani mieleeni tuli: LÄSKISOOSSI ja POTTUMUUSSI. Ei siis muuta kuin töiden jälkeen kauppaan ja ostamaan soossiin tarvikkeet. Mutta kauhea katastroffi! Soossiin sopivat lihat oli kaupasta loppuneet, joten tyydyin ostamaan muita ruokatarpeita, joista tein itselleni illalla ruoan, kun olin herännyt.

Seuraavan yövuoron jälkeen palasin sitten uudelleen kauppaan ja löysin läskisoossin tekoon sopivaa possua, joten sianpalat matkaan ja kotiin. Koitin nukkua päivällä yövuorojen välissä, mutta jostain syystä ei sitten tullut uni. Joten tuskastuneena päätin että nyt saa riittää ja lähdin tekemään ruokaa.

Tästä se sitten alkoi:

Ruskista läskinpalat pannulla, jotta lihasta erottuua rasva pannulle.

Nostele pannilta lihat eri kuppiin siksi aikaa kun ruskistat jauhot kastikkeen väriseksi possusta irronneessa rasvassa.

Lisää vesi kastikkeeseen ja mausta lihaliemikuutiolla. Samaanaikaa valmistui pottumuussi valmismuussista nälkäiselle.

Kun jauhot ja vesi sekoittuneet kunnolla lisää ruskistetut lihanpalat takaisin kastikkeeseen. Sekoita ja anna hautua jonkin aikaa, jotta liha on varmasti kypsää. Tarjoile ja nauti!

Tälläisia päähänpistoja tulee välillä ruoan suhteen, joten en yhtään ihmettele jos oma varjo on kuin:
"Miljoonat varjot näen vierelläni."

Soossia jäi vielä jääkaappiin laitettavaksi, jos vaikka huomenna tekisi mieli taas lskisoossia :D

Lisää viikon haasteen satoa Valokuvatorstain sivulta

Kääntöpisteeni valokuvatorstai 301

Tämän viikon haasteena on kääntöpiste.

"Elämässämme saattaa olla erilaisia kääntöpisteitä jolloin matkamme kulku saattaa muuttua, tai sitten se on jokin arkinen, ajankohtaan liittyvä asia, veneet nostetaan talvea varten suojaan, käydään mökillä viimeisen kerran, kotiin tulee uusi perheenjäsen, lapsi tai se voi olla kissa tai koirakin, muutetaan yhteen tai erotaan."

Mikä siis oli se minun kääntöpisteeni?

Tietyllä tavalla tämä kuva. Tämä kuvan on ensimmäisiä omalla järjestelmäkamerallani ottamistani kuvista, se on myös ensimmäisiä kuvia, joista tuli ensimmäisiä blokikirjoituksiani, Se on kuvattu samana päivänä, kun kuvasin ensimmäisen valokuvatorstain haasteen. Tästä kuvasta lähtien en ole kulkenut ilman kameraa oikein missään, enää on harvoja päiviä, jolloin minulla ei olisi edes pokkari matkassa. Päivä joka muutti minun katsomistyylini, jokapaikassa näen usia kuvattavia kohteita kulkiessani entisen haahuilun sijaan.

Onhan se ehkä jostain turhaa ja jonniinjoutavaa, mutta järkkäri kulkee melkein jokapaikkaan mukanani ja jos ei järkkäri niin ainakin pokkari. Töihin otan kameran siten aina mukaan että vähintään autossa olen järjestelmäkamerani pitänyt matkassa, mutta nyt kun kelit on kylmenneet ja muuttuneet kosteammaksi on kamera mennyt ihan toimiston asti. Työtänihän en voi kuvata, vaikka monta kertaa olisi saatu huvittavia tilannekuvia. Suurinosa luonnosta kuvaamistani kuvista on työmatkaltani kuvattuja tai työvuoron jälkeen olen lähtenyt työpaikkani lähellä olevaan luontoon. Muuitaman kuvausreissunkin olen asioikseen tehnyt.

Muutama "kuvauskeikkakin" on tässä kesän aikana tullut tehdyksi. Perinteisiä kavereiden juhlia kuvattu pyynnöstä, yhdet bändin promo- ja keikkakuvat, perhepotretti, tapahtuman virallisena kuvaajana yms, mutta ammattikuvaajille tiedoksi penniäkään en ole näistä "keikoistani" ottanut ja kuvanlaatu jäänyt auttamatta ammattilaisen jalkoihin kaikissa tilanteissa.

Älkää siis käsittäkö väärin etteikö kuvaaminen olisi minua aikaisemmin jo kiinnostanut, olin haaveillut järjestelmäkamerasta jo useita vuosia, mutta toteutus oli vasta tämän kevään aikaansaannos. Pokkarin uusin viime kesänä erään tapahtuman takia, tapahtuman joka kesti pari viikkoa ja jossa riittikin kuvattavaa.

Tälläinen oli minun kääntöpisteeni. Kiitos niille jotka ovat jaksaneet minun hajatelmia lueskella ja erityissuuri kiitos niille, jotka on jaksaneet palautettakin antaa. Kiitos niille jotka ovat minua kannustaneet tässä harrastuksessa ja anteeksi niille jotka joutuneet kuvatuksi, ette ole olleet tarpeeksi nopeita juoksemaan minua karkuun ta joutuneet kuuntelemaan minua kun suupielet vaahdossa olen selittänut kuvaamistani kohteista tai jostakin muusta kuvaamiseen ja kameravarusteisiin liittyvistä asioista.

Persikkakarhu.


Ps. Lisää muiden kääntöpisteitä Valokuvatorstain sivulta.

Valokuvatorstai 299

Syksyn pimeyteen sopivana aiheena ajattelimme haastaa teidät kuvaamaan sanasta Valo.

Minä pakkasin kameran autoon ja rupesin miettimään kauppareissulla miten tämän toisin esille. En kerennyt edes kunnolla keskustaan, kun Piia laittoi viestin: Huomenna lampun rakennus? Tällöin minulla välähti. Olin aikasemmin sopinut kaverin kanssa että teen hänelle kattovalaisimen kynttilälyhdystä, jonka hän oli aikaisemmin hommannut. Vastaavia kynttilälyhtyjen moodauksia sähkölle olen jo aikaisemmin tehnyt kuten kynttiläkruunu ja kynttilälyhty. 

Perjantaiaamu valkesi Peltosalmella lumisena. Pakkailin autoon työkaluja ja aikaisemmin Ikeasta hommaamani kattovalaisimen rungon ja koristeketjua, jota jäänyt yli aikaisemmista lamppuprojekteista. Ajattelin käydä paikallisesta valaisinliikkeesta hakemassa varulta muutaman osan, joita saattaisin tarvita rakennellessani lamppua. No se sitten karkasi käsistä ja löysin suuren kasan osia mukaani.

Menin Piian luo, jossa aloimme kasaamaan lamppua teekupposten äärellä. Tee oli hyvää ja saimme rakennelluksi  lampun yllättävän nopeasti. Enemmän men aikaa muuhun höpötykseen kun itse työhön.

Omasta mielestäni lampusta tuli erittäin hyvä ja Piiallekkin se tuntui kelpaavan.

Lisää muiden valoja Valokuvatorstain sivulla.

Valoa kaverille

Keskustelu kaverin facebook seinällä heinäkuun lopulla (Minä), (Kaveri):

(K) Tulipas ostettua astetta huonompi valaisin makkariin.. noh, onpahan joku valonlähde.

(M) Eikö ollutkaan punainen ja eikö se soita lemmenlaivan tunnaria kun se laittaa päälle?

(K) Niin! oli aika pettymys, luulin jo.

(K) Ja minun valaisin soitta Barry Whitea :) :)

(M) Vapaavalinnaisella musiikilla soivia pornovaloja. Tässähän olis jo markkinaraon paikka.

Ja juttu jatkuu vielä kaverin seinällä ja siirtyi jossain vaiheessa keskustelun puolelle. Kaveri laittaa kuvan jossakin vaiheessa koristelintuhäkissä, jossa istuu penhmoleijona. Tästä kerron että tohon sais aika helpostikkin valon laitetuks, josta alkoikin suunnittelu. Laitoin kaverille kuvan lampustani, jonka olin aikaisemmin askarrellut itselleni. Suunnittelu jatkuu edelleen ja päädymme siihen että kun jokupäivä selviän Kuopioon alamme oikeasti tekemään sitä lamppua.

Ja tämä päivä tuli sitten eilen vastaan. Kävin Kuopiossa kaupoilla ja tapasin kaverin. Lähdimme kiertelemään kaupoille ja kaveri osti lyhdyn Intian basaarilta ja ja sitten kävimme hakemassa loput tarvikkeet Kodin1sestä. Ainut mikä oli että emme löytäneet mieluista koristekettinkiä, mutta lamppu niin kevyt ja kun lampun molemmissa päivvä oli vedonpoistaja, joten sekään ei tuotanut ongelmia. Sähköjohtona on paksu kangaskudosjohto, joten se kantaa kyllä tuo lampun painon helposti.

Menimme kaverin kämpille ja aloin muun rupattelun ja kahvinjuonniin yhteydessä kasaamaan kaverille kattovalaisinta. ja olin tyytyväinen tulokseen ja taisipa kaverikin siitä lopputuloksesta tykätä, koska harkitsi että teen toisen samanlaisen myös hänelle toiseen kohtan, jossa myös on olohuoneessa vapaana oleva valaisinpistorasia katossa, jossa roikkuu tällähetkellä se jellona siinä lintuhäkissään.

Yläkopan sisälle jätetty talteen noin 50cm johtoa, joten lampun korkeutta voi säätää vielä mielensä mukaan. Nyt lamppu kulku-uralla, joten laitettu sen verran korkealle ettei siihen 190cm pitkät immeiset vielä yllä lyömään päätänsä.

Pakastimen sulatuksen takia...

Sulattelin tässä eilen pakastimeni ja otin sieltä samalla viimesyksyisiä sorsan täkkälihoja. Kävin eilen kaupalla, mutta kuten perinteisesti jotain unohtui, joten ei muuta kuin aamulla hakemaan täydennystä jääkappiin.

Aloitin kuivaamalla sulatetut sorsan täkkälihat talouspaperin päällä. Ruskistin todella kevyesti kastikelihat (laskisoossilihaa). Laitan ruskistetut kastikelihat uunipadan pohjalle ja Ruskistin sorsan täkkälihat ja lisään ne kastikelihojen päälle. Laitan laakerinlehden, puolenkymmentä maustepippuria ja saman verran katajanmarjoja  kuppiin lihojen sekaan. Lisään myös karkeata merisuolaa ja paljon sipulia sekaan. Hiihtelen pannulta pastinrasvat vähällä vesimäärällä lihojen sekaan ja lisään pullollisen Grimbergen double ambree olutta pataan. Lihat peittyvät juuri ja juuri. Hauduta lihoja noin 5h miedossa lämmössä. Valmistelen valkosipulikermaperunat uuniin. Annan kermaperunoiden hautua samassa miedossa lämmössä kuin liha. Otan lihat pois ja laitan lämmön kovemmalle samalla poista kannen kermaperunoiden pältä, jotta kermaperunat kypsyvät kunnolla ja pinta ruskistuu mukavaksi. 

Sorsaa valkosipulikermaperunoilla. Lisäksi salaatti, raejuusto ja tuoretta 7 -viljan leipää. Maistuisi varman sinullekkin?

Valoa pimeisiin tai tunnelmallisiin iltoihin.

Kuljeskelin kaverin kanssa kirpputoreilla ja löysin kynttelikön halvalla. Sitä vähän aikaa käsissäni pyöriteltyä sain idean että se tarvitsee ehdottomasti sähkölampun sisäänsä ja päätyä katton valaisimeksi. Ei siis muuta kuin uhraamaan muutama euro ja kattolampun aihio oli minun.

Siten alkoi se suuri metsästys oikean laisten sähköosien, varjostimen ja muiden tarvikkeiden osalta. Ja ei muuta kuin marssimaan paikalliseen sähköliikkeeseen ja ostamaan sietä lasi, lampun runko, johtoa ja muita irto-osia joiden tarpeelisuudesta ei sitten välttämättä ollutkan nin suurta hyötyä. Sähköliikkeen jälkeen paikalliseen markettiin, josta saa kaikkea man ja taivaan väliltä, jossa tiesin olevan koristeketjua, joka sopii prjektiin paremmin kuin ne alkuperäiset rautalangasta väännetyt koukut, jolla se kynttelikkö on ollut arunperin tarkoitus riiputtaa katosta.

Sitten se alkoi se suuri ähellys. Kasasin ketjut ja sähköt vanhan sähköasentajan tarkkuudella ja ammattitaidolla. Tein lampun kannan, varjostinlasin ja kynttelikön rungon kanssa siten että kaikki paino lepää ketjujen varassa, jolloin sähköjohdolle ei tullut yhtään painoa kannateltavaksi. Jätin jopa lamppuun varalta johtoa koteloiden sisään jos joskus haluaisin laskea lamppua alaspäin.

Sitten se suurin asia joka varmaan muutamia mietityttää. Lamppu ja sen osat, lasinen varjostin, ketjut ja itse kynttelikkö maksoiva yhteensä pikkuisen alle 40€.