lauantai 16. tammikuuta 2016

Mutteri...

Koruaskartelut jatkuu.

Jatkoin aikaisemmin tekemääni korusarjaa ja tein kaulaketjun aikaisemmin tekemäni rannekorun ja korvakorujen lisäksi. Samalla tein itselle kaulaketjun ja sormuksen.

Sormusta ei voinut tehdä yhtään pienemmäksi, koska mutterit ei oikein tahdo asettua rengasmaiseksi.

Kaulakorun koruosat ovat ruostumatonta terästä ja mutterit haponkestävää ruostumatonta terästä. Tekeminen on sinäänsä helppoa, jokseenkin isommat mutterit + lenkit on nopeampaa tehdä, mutta enemmän on osa laitettavaksi. Noin tunti meni molemmissa...



Sitten se sormus. Sormus oli pikkuisen erilaisella tekniikalla, koska sormuksessa tulee 4 lenkkiä jokaiseen mutteriin niin alkoi olla M4 mutterin ympärillä jo aika ahdasta kaksilla pihdeillä lenkkejä väännellessä, varsinkin kun toiset pihdit oli tasapäiset lattapihdit. Sormuksenkin tekemiseen meni noin tunti.

Vastaisuuden varalta hommasin toiset kapeakärkiset pihdit, joten voin kuvitella että ensikerta on helpompi amoin kuin se tekniikka jolla se on tehokkaampi tehdä.

perjantai 1. tammikuuta 2016

2016!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2016!

Olkoon se parempi kuin edeltäjänsä. ja nauttikaa toistenne seurasta.








Näihin kuviin ja tunnelmiin Persikkakarhu!
Ps: kiva huomata ett kaukolaukasin jäänyt kotiin kun reppua on kaivellut...


sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Joululahja

Huppistakeikkaa!

On vierähtänyt luvattoman pitkä aika edellisestä kerrasta kun tänne olen mitään laittanut. Kuvia olen paljon ottanut, mutta niitä tänneasti ole saanut aikaiseksi. Eräs isohko kuvausprojekti lähenee siten etä kohta saatan siitäkin tänne muutaman kuvan laittaa. tarkoitus siinä olisi saada omalle seinälle kuvakollaasi, jossa useita kuvia.

Mutta siis palataan otsikon aiheeseen. Tämän vuoden teema näyttää olevan korut. Olen tehnyt muutaman korun itse ja pakettiin on menossa korvakorut x2 ja rannekoru. 


sunnuntai 27. syyskuuta 2015

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Yllättävä uudelleenkohtaaminen

Olin Lapparissa Matiskin parkissa odottamassa kaveriani, kun kuulin junapillin vislauksen. Se ei ollut mikään sähkösireeni vaan joku mystinen vihellys. Katsoin sattumoisin taustapeiliin, jolloin näin ohi kiitävän Höyryveturin. Äkkiä siis auto käyntiin ja perään toivoen että se pysähtyy asemalla. Ja siellä se oli. Lapinlahden rautatieasemalla. Höyryveturi, jolla kävin pari vuotta sitten ajelulla. 995 Heikki.

Pikaisesti kamera ja jalusta autosta ja kuvailemaan.



 Kerkesin juuri ja juuri viritellä kameran jalustalle ja laittaa kameran siihen kun Heikki jo vislasi ja lähti jatkamaan matkaansa. Harmittaa kun vihellys ei ihan kerennyt tälle videolle.

Kävin myös moikkaamassa Mattia ja liisaa.

Palasin sitten Matiskille ja katselin tätä vanhusta ja toivon että vielä jokupäivä tämäkin olisi yhtä hyvässä kunnossa kuin Heikki. Olen kuullut että tätä alettaisiin pikkaisen jopa entisöimään, joten toivoa vielä on ;)

Kajaanin linnanrauniot

Aivan Kajaanin keskustassa osittain pienen sillan alla on linnan rauniot. Olen nyt parina kertana siellä käynyt kamerani kanssa, jokseenkin ensimmäisen kerran kuvat hävisivat bittiavaruuteen. Raunioita on entisöity ja muutamasta kohdasta vahvistettu jotta niistä olisi vielä iloa monille myöhemmille sukupolville. Ilkivaltaa, kuten töhrimistä esiintyy itse raunioissa yllättävän vähän. Mutta osasta opaskylteistä hankala saada selvää mitä niissä olisi turistille tarjota.

Huomasin molemmilla kerroilla raunioton suosittu paikka käydä istuskelemasa ja nauttimassa hyvästä säästä ja voisin myös itsekkin kuvitella istuskelevani raunioilla ja sen saaren nurmialueilla aikaa viettämässä kavereideni kanssa.











torstai 11. kesäkuuta 2015

Kuulumisia.

On taas kulunut aikaa kun olen viimeksi tänne jotain kirjoitellut. Töissä on taas tullut aikaa vietetyn ja ensimäiset kuvat olen saanut napatuksi minun projektiin, josta laittelen tarkemmin tänne kunhan saan koko projektin ensimmäisen konkreettisen vedossarjan valmiiksi. Jatkoa tähän sarjaan on sovittu ja niitä käyn lomallani kuvaamassa.

Ei ollu hirviä vaan kaksi hevosta tuossa illalla minun työmatkalla keskellä peltoa. Olivat jo kotiinpäin matkalla ja kun rupesin niitä houkuttelemaan pois tieltä tulikin jo talon isäntä omansa pois hakemaan. Komeita oli nuo elukat :P Mielellään nuiden kanssa olen tekemisissä. Jotenkin se Hevosen ylväs olemus, se voima ja koko on sellainen että niihin minulla herää se tietty kunnioitus. Kuvaa en kehdannut napata, koska on se ei tuntunut oikealta siinä tilanteessa. Ensin pitää hoitaa vaaratilanne pois ja sitten vasta voi harkita kuvaamista, mutta minulla oli jo vähän kiire töihin, joten jäi sitten sekin välistä.

Samoin eilen illalla näin tämän vuoden ensimmäisen salaman. Ukkosrinta näkyi matkani varrella siten että se oli myskämässä järven toisella puolella ja siellä näin YHDEN salaman. Töihin päästyäni kyllä huomasin että enemmän se myski, kun tunnin räpsi sähköjä.


Sitten kerrottakoon että minulla on ollut hoidettavana tälläinen pari viikkoa. Tämä tyttö on todella mukavaa seuraa ja pitää minua liikkeellä joka päivä XD