lauantai 15. marraskuuta 2014

Kun mikään ei toimi.

Kerkesin kuvata pari tapahtumaa ja reissua ja olin juuri aloittamassa päivittämään niistä kuvia blogiin kun kone alkaa muistuttamaan sepelimyllyä, kuva jäätyy näytölle ja yhtäkkiä kaikki on hiljaista. Koneen puhallin vain humisee ja ruutu on musta. Koitan käynnistää konetta uudelleen, mutta kone ei vaan ala toimia. Kiroa, noidun, tanssin vitutustanssia pitkin kämppääni ja koitan uudelleen. Tulos edelleen sama, Kone vain ei lähde toimimaan...

Kiikutan takuuaikaisen koneen takaisin myyntiliikkeelle, jossa ottavat koneen huollettavaksi. Parin viikon päästä saan koneen takaisin ja huomaan menettäneeni yllättävän paljon tavaraa vuosien saatossa. Salasanoja palvelimille, jotka on valmiiksi talletettuan koneen muistissa. nettiosoitteita, jotka kirjanmerkeissä yms joita muuten en muista. varmuuskopioista asetuksista yms on tiedostoissa noin vuoden vanhat tiedostot, jotka olen luonut koneen hankkiessani. Onneksi suurinosa kuvista on ulkoisella kovolla säilynyt koskemattomana, mutta noin kuukauden ajalta kuvat bittiavaruuden mustassa aukossa. Sinne meni parit partioreissukuvat, kuvat Kajaanin linnanraunioista, Pyoletkymmenet joutsenkuvat, jotka lepäävät sänkipellolla. Telkkä uiskentelemassa muutaman metrin päästä kuvattuna, puhumattakaan autotapahtumassa, jossa olin kuvaajana ottanut vajaan tuhat kuvaa tapahtumasta ja videoinut noin 30 min materiaalia autoletkoista ja pändeistä...

Mitä tästä opimme? Kuvat kannattaa mahdollisimman nopeasti kopioida jonnekkin toiseen tallenuspaikkaan, jottei ne jää pelkästään yhteen kohteeseen. Nykyään on olemassa pilvipalvelimia, jonne ne voi helposti tallentaa. Samoin ulkoisia kovalevyjä on edullisesti saatavana. Vielä kun olisin niin fiksu että osaisin laittaa ne automaattisiksi, kun koneelle tulee kuvia niin automaattisesti ne kopioituisi jonnekkin toiseen paikkaan.

Tekniikkataitamaton Persikkakarhu

torstai 2. lokakuuta 2014

Liemiä, läskiä ja maitovaahtoa.

Istua napotan tällähetkellä koneella ja edessäni on kasvisliemi nuista pussiruoista. Alkaa pikkuhiljaa jo muotoutua se ruokavalio, johon olen menossa. Vaikuttaisi siltä että otan 2 isompaa annosta päivässä, jotka tavallaan korvaavat pääruoat ja sitten kaksi pussia pirtelöitä yms jotka korvaa välipalat. Patukat ja pirtelöt lasketaan kahdeksi, joten niitäkään en hirveästi vetele, ehkä "kiireisinä päivinä" jolloin en ole keittelemässä lämmintä vettä ruokieni sekaan.

Olen huomannut että Easy diet sarjan valmisteet on maultaan erinomaisia, mutta pitää syödä nuo loputkin muilta valmistajilta valmiiksi hankkimistani että tiedän sanoa mkä on hyvää. pirtelöt ei jotenkin iske nuista, siksi enemmän taivun tuon lämpimän suolaisen ruoan perään. Kaipaan sitä kiinteää syötävää, jonka nuo enemmän ravintoa sisältävät antavat.

Viime viikko meni aika sekavissa merkeissä. tapahtumaa ja reissua niin paljon ettei nokka kotona päljoa näkynyt. Tunnustan että parina päivänä olen sortunut perinteiseen ruokaan, koska en ole ollut lämpimän veden äärellä ja olen ollut suuremmassa tapahtumassa, jossa ei kehtaa kurjotta, kun on oikeat ruoatkin tarjolla. Kävin myös kaverin luona, joka oli aikaisemmin vastaavalla kuurilla laihduttanut niin hän kertoi että maidonvaahdottaja on hyvä kapistus nuiden aterioiden sekoittamiseen ja kokeilin hänen vaahdotintaan ja huomasin että on pirunäppärä kapistus, pirtelöt edelleen menee tuolla

Ja niille uteliaille kerrottakoon että 2kg oli viime viikon painonpudotus.

torstai 25. syyskuuta 2014

Elämänmuutos.

Kävin vajaa kuukausi sitten lääkärissä näyttämässä napatyrääni. Lääkäri totesi että se on leikattava, muta leikkaus ei onnistu suuren ylipainoni vuoksi. tuomio oli 30kg pois niin sitten voidaan harkita leikkausta. Lääkäri teki lähetteen ravintoterapeutille ja varasi uuden käynnin kolmen kuukauden päähän.

Kävin sitten eilen siellä ravintoterapeutilla, Keskustelimme mm. siitä että omalla muutoksilla olin saanut painon putoamaan jo 5kg pois. Päätimme kuitenkin aloittaa erittäinniukkaenergiaisen ruokavalion ravintoterapeutin seurannassa. Sain hyvän opastuksen ruokavalion osalta ja muutaman näytteen, joilla pääsisin alkuun ruokavalion suhteen.

Palattuani Iisalmeen kävit etsimässä paikallisilta kaupoilta vielä lisää erilaisia vaihtoehtoja ja sain kasatuksi karkeasti reilun viikon aterian jo valmiiksi. Kaupoissa perus valikoima ja luontaistuotekaupasta löytyi myös toista merkkia yllättävän laajalla valokoimalla, joten vaihtoehtoja nuissa näyttäisi olevan.

Näillä siis mennään. Kasvikset kaveriksi ja pieneksi lisäksi uusi irtotee kokeiltavaksi. Kerron lisää kokemuksia ja tuloksia kunhan niitä alkaa tulla.

Valokuvatorstai 337

Tämän viikon haaste toteutetaan musiikin avulla:


Minulle se tieni on monesti kuljettu ja kuvattu.

Eikä koskaan tiedä mitä seuraavan mutkan tai nyppylän takaa tulee vastaan.

Lisää vaihtoehtoisia teitä valokuvatorstain sivulta,

torstai 18. syyskuuta 2014

Muista vaara liikenteessä!

Palasin maanantaina Kuopiosta pimeän aikaan. Huomasin kun edsssä oleva auto laittoi hätävilkut päälle ja vastaantulevakin auto pysähtyi ja laittoi hätävilkut päälle. sitten itsekkin olin saapunut kolaripaikalle.

Tiellä autoni edessä keskikaistalla makasi hirvi, joka oli kuolemaisillaan. Edessäni on auto, johon se on törmännyt. nousin autostani ja menin kaivamaan auton kontista päälleni turvaliivit, jotta eroittuisin pimeällä tiellä. Selvitin heti onko kolarissa olleessa autossa henkilövahinkoja. Onneksi hirvi oli osunut vain hipaisten itse autoon ja osunut matkailuvaunuun, joka oli kolariauton perässä.

Veimme varoituskolmiot molempiin suuntiin ja kuvasin kolaripaikan poliisia odottaessa ja raivasimme tien ajettavaan kuntoon Siirsimme karin rekakuskin kanssa hirven pois ajoradalta ja laskimme liikenteen taas kulkemaan. Poliisin saavuttua kerroimme poliisille tapahtumien kulun ja kun saimme luvan poistua paikalta osa jatkoi matkaa  ja itse jäin auttamaan


Mitä tälläisestä opimme?
Varusta autosi kunnolla, moista missä tavarat on ja pidä huoli että ne on käyttökuntoisia.
Minulla oli etsiminen varoituskolmiossa, joka oli roinakasan alla. Lampulle olisi ollut käyttöä, olin juuri ylläripylläri heittänyt aamulla vyöltä lampun pois, kun ajattelin etten sitä tarvitse kaupungissa shoppaillessa. Huomioliivit oli onneksi siellä minne ne olin laittanut. Puukkoni oli hukassa auton kontissa, jonka löysin vasta seuraavana päivänä auton konttia penkoessa.

Mitä sitten teen asian eteen? Hankin konttiin kassin, jonne pakkaan EA laukun, huomioliivit, lampun, varoituskolmion ja muita onnettomuusoaikalla tarvittavia välineitä. Autossani on toinen kolmio vielä siellä "oikealla" paikallaan, jotta muutkin löytää sen sieltä.



sunnuntai 3. elokuuta 2014

Taas työmatkalta

Tämmöistä löytyy minun työmatkani varrelta.





Mansikka

Jemmasin itselleni palan suomen kesää viime viikolla. Näitä sydäntalvella nautitaan ja muistellaan kuumaa ja ihanaa kesää.