Sorsametsällä.

20.8 klo 12 se alkoi, tyhjän odotus. Ei lintuja näköpiirissä. Muutama kaukaa kantautuva yksittäinen laukaus kertoo samasta tilanteesta muillakin metsämiehillä. Keli ei suosinut tälläkään kerta metsästäjää. Aurinko paistaa suoran kohti kasvoja pilvettömältä taivaalta. Ei tuule ja ei paljoa ole pilviä näkyvissä. Linnut ovat menneet suurien järvien selille tai lentävä korkealla kaukana metsämiesten ulottumattomissa. Kuten arvata saattaa aloituksen saalis jäi pieneksi. Iltalennolla niin kirkas kuutamo että miehen varjo näkyy, joten silloinkaan ei voisi olettaa että linnut olisivat antautumassa kovikaan helpolla.

Valmistautuminen tähän päivään oli aloitettu jo hyvissäajoin. Monelle metsämiehelle ja -naiselle tämä päivä on se suuri, kauan odoitettu päivä. Kaupoissa on näkynyt muutaman päivän ajan, kun metsästäjät valmistautuvat kauden alkuun. Metsästystarvike osastolla käy monia miehiä ja muutamia naisia hiplaamassa jos jonkinlaista metsästysvehjettä. Maanantaina kaupassa näkyy useita henkilöitä ostamassa eväitä seuraavalle päivälle.

Lampien ja järvien rannoilla on käynyt jossain enemmän jossain vähemmän kuvina viimeaikoina. On valmisteltu passikojuja ja muita metsästystä helpottaavia akennelmia. Jotkut luottavat kanootilla tai veneellä rantojen kiertelyyn, kun tas jotkut rakentaa kiinteitä kyttäyspaikkoja syöttöpaikkoineen. Jotkut on ruokkineet lintuja jo keväästä lähtien.

Kaikki on tarkastettu monta kertaa aikaisemmin ja viimeiset hankinnat suoritetaan metsästyspaikan lähellä olevasta kyläkaupasta. Jotkut jopa tarkoituksella jättää eväiden ostamisen suurten automarkettien sijaan sinne metsästyspaikan läheiselle pienelle kyläkaupalle, jotta saataisiin sinnekkin myyntiä, jotta kauppa olisi voimissaan seuraavanakin syksynä. Ja saattaapa olla että sillä kyläkaupalla on ne luvat myynnissä, joten sen takia sinne on ainakin pysähdyttävä että on tarvittavat luvat metsästää vesilintua.

Metsästystä on vaikea kuvailla miten ja miksi jotkut tekevät sitä päivästä toiseen illasta toiseen. Se on elämäntapa niinkuin mikätahansa muukin. Metsästystyylejä ja -tapoja on yhtämonta kuin metsästäjääkin. Valmistautumiseen on jokaisella omat rutiininsa.

Minulle metsästys on henkireikä. Hetki olla luonnossa ja nauttia siellä olemisesta, saada mahdollisesti saalista ja voida nauttia saatua saalista talvella hyvän ruoan merkeissä. Itse kokkaan ja syön suurimmanosan saalista, ehkä joku onnekas päsee sitä nauttimaan kanssani

Ja niiltä kommelluksilta ei tälläkään kertaa selvitty. Olin ajatellut etten raahaa järjestelmäkameraa metsälle mukaan vaan otan pienen pokkarin repun taskuun, mutta mitäpä sillä kameralla ja kameralla otetuilla panoraamakuvilla, kun uneutat kameran tuohon pöydälle. Noh muutama kuva kännyllä, mutta tietnkään kännykän kuvanlaatu ei ole lähellekkään sitä mitä se voisi olla. loppuun vielä kuvia maisemista siitä missä minä vietin eilisen päiväni nauttien auringon pasiteesta ja kirotessan liian hyvää keliä metsämiehen kannalta...