Syysaamun työmatka

Paluumatkalla töistä jo edellisenä parina päivänä olin katsellut näkyjä tien varrella. Nyt viimeinkin oli aikaa pysähtyä rauhassa niitä kuvaamaan. Ensin koitin kuvata tyttöja tienvarressa syömässä sepeliä, mutta vastaantuleva auto ajoi ne lentoon. Sain nopean hätäkuvan auton tuulilasin läpi, mutta eikö ollut edellisellä keralla ollut kamerassa asetukset pikkuisen erilaiseen kuvaan, joten sekin meni sitten kansion julkaisukelpaamattomat...Koitetaan siis saada niistä neljästä teerestä kuvia joku toinen kerta. Paikka on mielessä, joten kyttäystä jatketaan edelleen...

Seuraavana huomasin kohdan, jossa oli maalarilla sattunut ehkä pikkuinen vahinko aikoinaan. Olin tuon aikaisemminkin jo huomannut, mutta ei ole koskaan ollut siihen aikaan liikenteessä että olisin siitä aikaisemmin kunnon kuvan saanut, kun illalla monesti töihin ja takaisin ajelen hämärän aikaan...

 Liekkö ollut maanantaiaamu, kun pienessä tutinassa lähdetty maalaamaan tuota tiepätkää vai mikähän lieneen, kun tuota on varmastikkin maalattu se puoli kilometriä ennenkuin renkaat, jotka tuon maalijälen tekee on kurvannut pientareelle...

Seuraavaksi tavoitin muuton takia jo kokoontuneita joutsenia. Eivät ole tuossa pellolla aikaisemin oleet, joten se on todellakin jo syksy, kun joutsenetkin on valmistautumassa uuttoon. Samallapeltoaukealla, jokseenkin toisella puolella oli tuo lato, jota olen jo aikaisemminkin pysähtynyt kuvaamaan mutta en muista olenko siitä kuvaa tänne laittanut.

Lato luo minusta sen ajattoman kuvan katoavasta perinteestä. Pitemmänpäälle kaikki ruostuu ja lahoaa pois. Tällä on vielä ehjän näköinen katto päällä ja näyttää sitä jossain välssä päikatunkin, joten toivottavasti tämä katoava maisemaan kuuluva rakennus ilahduttaa vielä matkaajien maisemassa pitkään...

Lopuksi on se mitä meinasin aluksi kuvatakkin kotimatkalla. Valkeat Lupiinit syyskuisen kynnetyn pellon reunassa. Ei mahdoton näky, mutta ajankohtaan kuitenkin jossain määrin jo harvinainen. Oli siinä pellon toisella puolella ihan kahtomista, ku iso ukko ajaa auton parkkiin pihaliittymään nousee autosta kameran kanssa ja käy nappaamassa muutaman kuvan ja häviää paikalta yhtänopeasti kuin oli siihen tullutkin

Olkoon muut mitä mieltä tahansa, muta aikaisemminkin oli kuvissani se kesähaaste, johon tämä olisi sopinut minusta erinomaisesti, mutta se lupiinipenkki, jonka meinasin siihen kuvata aikinaan oli jyrätty sinä päivänä kun kameran sinne hilasin, jotta voisin sen kuvata.