perjantai 1. marraskuuta 2013

Kääntöpisteeni valokuvatorstai 301

Tämän viikon haasteena on kääntöpiste.

"Elämässämme saattaa olla erilaisia kääntöpisteitä jolloin matkamme kulku saattaa muuttua, tai sitten se on jokin arkinen, ajankohtaan liittyvä asia, veneet nostetaan talvea varten suojaan, käydään mökillä viimeisen kerran, kotiin tulee uusi perheenjäsen, lapsi tai se voi olla kissa tai koirakin, muutetaan yhteen tai erotaan."

Mikä siis oli se minun kääntöpisteeni?


Tietyllä tavalla tämä kuva. Tämä kuvan on ensimmäisiä omalla järjestelmäkamerallani ottamistani kuvista, se on myös ensimmäisiä kuvia, joista tuli ensimmäisiä blokikirjoituksiani, Se on kuvattu samana päivänä, kun kuvasin ensimmäisen valokuvatorstain haasteen. Tästä kuvasta lähtien en ole kulkenut ilman kameraa oikein missään, enää on harvoja päiviä, jolloin minulla ei olisi edes pokkari matkassa. Päivä joka muutti minun katsomistyylini, jokapaikassa näen usia kuvattavia kohteita kulkiessani entisen haahuilun sijaan.

Onhan se ehkä jostain turhaa ja jonniinjoutavaa, mutta järkkäri kulkee melkein jokapaikkaan mukanani ja jos ei järkkäri niin ainakin pokkari. Töihin otan kameran siten aina mukaan että vähintään autossa olen järjestelmäkamerani pitänyt matkassa, mutta nyt kun kelit on kylmenneet ja muuttuneet kosteammaksi on kamera mennyt ihan toimiston asti. Työtänihän en voi kuvata, vaikka monta kertaa olisi saatu huvittavia tilannekuvia. Suurinosa luonnosta kuvaamistani kuvista on työmatkaltani kuvattuja tai työvuoron jälkeen olen lähtenyt työpaikkani lähellä olevaan luontoon. Muuitaman kuvausreissunkin olen asioikseen tehnyt.

Muutama "kuvauskeikkakin" on tässä kesän aikana tullut tehdyksi. Perinteisiä kavereiden juhlia kuvattu pyynnöstä, yhdet bändin promo- ja keikkakuvat, perhepotretti, tapahtuman virallisena kuvaajana yms, mutta ammattikuvaajille tiedoksi penniäkään en ole näistä "keikoistani" ottanut ja kuvanlaatu jäänyt auttamatta ammattilaisen jalkoihin kaikissa tilanteissa.

Älkää siis käsittäkö väärin etteikö kuvaaminen olisi minua aikaisemmin jo kiinnostanut, olin haaveillut järjestelmäkamerasta jo useita vuosia, mutta toteutus oli vasta tämän kevään aikaansaannos. Pokkarin uusin viime kesänä erään tapahtuman takia, tapahtuman joka kesti pari viikkoa ja jossa riittikin kuvattavaa.

Tälläinen oli minun kääntöpisteeni. Kiitos niille jotka ovat jaksaneet minun hajatelmia lueskella ja erityissuuri kiitos niille, jotka on jaksaneet palautettakin antaa. Kiitos niille jotka ovat minua kannustaneet tässä harrastuksessa ja anteeksi niille jotka joutuneet kuvatuksi, ette ole olleet tarpeeksi nopeita juoksemaan minua karkuun ta joutuneet kuuntelemaan minua kun suupielet vaahdossa olen selittänut kuvaamistani kohteista tai jostakin muusta kuvaamiseen ja kameravarusteisiin liittyvistä asioista.

Persikkakarhu.


Ps. Lisää muiden kääntöpisteitä Valokuvatorstain sivulta.

1 kommentti:

  1. Hieno kääntöpiste kuvailuun - kunnon kamera muuttaa todella katsekulmia

    VastaaPoista