perjantai 27. syyskuuta 2013

Valokuvatorstai 296

Syksyistä torstaita arvon valokukuvaajat.

Siitä inspiroituneena haasteena on pisarat tai voit myös inspiroitua musiikin tahtiin samasta asiasta.



Melkein mikä tahansa minun projekti kyllä päättyy kupposen ääreen, oli se sitten teetä tai kahvia, kummastakin nauritaan rauhassa hyvässä seurassa.

Lisää pisaroita Valokuvatorstain sivulta.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Syysaamun työmatka

Paluumatkalla töistä jo edellisenä parina päivänä olin katsellut näkyjä tien varrella. Nyt viimeinkin oli aikaa pysähtyä rauhassa niitä kuvaamaan. Ensin koitin kuvata tyttöja tienvarressa syömässä sepeliä, mutta vastaantuleva auto ajoi ne lentoon. Sain nopean hätäkuvan auton tuulilasin läpi, mutta eikö ollut edellisellä keralla ollut kamerassa asetukset pikkuisen erilaiseen kuvaan, joten sekin meni sitten kansion julkaisukelpaamattomat...Koitetaan siis saada niistä neljästä teerestä kuvia joku toinen kerta. Paikka on mielessä, joten kyttäystä jatketaan edelleen...

Seuraavana huomasin kohdan, jossa oli maalarilla sattunut ehkä pikkuinen vahinko aikoinaan. Olin tuon aikaisemminkin jo huomannut, mutta ei ole koskaan ollut siihen aikaan liikenteessä että olisin siitä aikaisemmin kunnon kuvan saanut, kun illalla monesti töihin ja takaisin ajelen hämärän aikaan...
 Liekkö ollut maanantaiaamu, kun pienessä tutinassa lähdetty maalaamaan tuota tiepätkää vai mikähän lieneen, kun tuota on varmastikkin maalattu se puoli kilometriä ennenkuin renkaat, jotka tuon maalijälen tekee on kurvannut pientareelle...

Seuraavaksi tavoitin muuton takia jo kokoontuneita joutsenia. Eivät ole tuossa pellolla aikaisemin oleet, joten se on todellakin jo syksy, kun joutsenetkin on valmistautumassa uuttoon. Samallapeltoaukealla, jokseenkin toisella puolella oli tuo lato, jota olen jo aikaisemminkin pysähtynyt kuvaamaan mutta en muista olenko siitä kuvaa tänne laittanut.

Lato luo minusta sen ajattoman kuvan katoavasta perinteestä. Pitemmänpäälle kaikki ruostuu ja lahoaa pois. Tällä on vielä ehjän näköinen katto päällä ja näyttää sitä jossain välssä päikatunkin, joten toivottavasti tämä katoava maisemaan kuuluva rakennus ilahduttaa vielä matkaajien maisemassa pitkään...

Lopuksi on se mitä meinasin aluksi kuvatakkin kotimatkalla. Valkeat Lupiinit syyskuisen kynnetyn pellon reunassa. Ei mahdoton näky, mutta ajankohtaan kuitenkin jossain määrin jo harvinainen. Oli siinä pellon toisella puolella ihan kahtomista, ku iso ukko ajaa auton parkkiin pihaliittymään nousee autosta kameran kanssa ja käy nappaamassa muutaman kuvan ja häviää paikalta yhtänopeasti kuin oli siihen tullutkin
Olkoon muut mitä mieltä tahansa, muta aikaisemminkin oli kuvissani se kesähaaste, johon tämä olisi sopinut minusta erinomaisesti, mutta se lupiinipenkki, jonka meinasin siihen kuvata aikinaan oli jyrätty sinä päivänä kun kameran sinne hilasin, jotta voisin sen kuvata.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Valokuvatorstai 295

Tämän syksyisen viikon haasteena on kaipaus.

Illalla katselin kun oli komeaa kuutamo töihin ajellessa ja mietin menneitä kuutamoita, jolloin olin istunt tulilla kuun ja nuotion valossa rauhassa rakkaiden ihmisten kanssa ja kuunnellut tulen räiskettä ja tuulten huminaa.
Tietenkin se oli jo kerennyt mennä pilveen, kun olin saanut kameran kouraan ja koitin ruveta sitä kuvaamaan.

Viikate,  Kuu kaakon yllä

"Untamme valvoo kyllä
Tuo kuu kaakon yllä
Lohtu mukanaan käy kaipaus merellä siltaa
Untamme valvoo kyllä
Tuo kuu kaakon yllä
Aamu sarastaa ja me valmiiksi varromme iltaa"


Lisää muiden kaipauksia Valokuvatorstain sivulla.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Paluu arkeen

Palasin tosissaan ptkältä vuosilomalta takaisin työelämään. Lomaltapaluuna oli odotettavana pari yllätystä, jota en osannut edes kuvitella. Ei ollut suurta nippua homia odottamassa joita olisi tehtävänä. Joitakin normaalista poikkeavaa. Yllätykset on sellaisia etten niistä voi tänne kirjoittaa , mutta positiivisia pääasiassa oli uutiset.

Lomani käytin erittäin hyvin kotiani karttaen. Olin millon missäkin menossa, mutta edelleen perseellä oleva unirytmini aiheutti minulle sitä kuuluisaa päänvaivaa, mutta jaksaapahan aloittaa yöpytken suoraan, kun on unet jo valmiina yörytmissä.

Täällä taas koiteaan saada työmoraalista kiinni ja aloittaa ahkera. Aloitetaan siisaherrus kohti seuraavia lomia, jotka on tulevaisuudessa, jossain siellä minne ei vielä yövuorolistat näytä.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Perjantai 13

Mitä tekee uneton perjantaina 13.9 klo 4 aamuyöstä? Hän katselee elokuvia netistä. Oli katsottavana Mitä meistä tuli.  Kesken elokuvan katselun ulos ikkunasta ja huomaan että voisi olla komea aurinngon nousu. Ei siis muuta kuin hypätä autoon ja hurauttaa koljonvirralle kuvaamaan usvainen auringonnousu ja sattuipa vielä jokin muukin kamerani eteen samalla reissulla.




Auringonnousun jälkeen lähdin kohden Iisalmen keskustaa, jossa ajattelin käydä maistamassa Iisalmen tuoreet munkit jossain. Aluksi ajattelin mennä pohjolankadun nesteelle kahville. Kahvipaikaa kohden ajaessa humasin kaverin huoltoaseman pihassa.  Kävin hänen juttusilla ja hän suositteli että iltalypsyssä olisi ainakin tuoreet munkit. Joten ei muuuta kun jatkoin matkaani iltalypsyyn kahville Nesteen sijaan. Kahvin jälkeen huomasin kulkeutuneeni Iisalmen torille, jossa on kahden päivän mittaiset markkinat. Markkinoilta mukaani tarttui talkkunaa, Ihaa aasi, pari arpajais palkintoa ja Kivikylän palvilihaa. 


Kotona jatkoin sitten kavereiden jututusta naamakirjassa samalla kun pyykkikone hoiti rutiinin omaisia tehtäviään. Jatkoin myös antoisaa Elokuvahetkeä katsomalla Graffiti meissä, joka on itseasiassa tuon aikaisemmin katsomani aikaisempi osa, joten jos katsot katso ensin Graffiti meistä ja siten vasta tuo Mitä meistä tuli. Iltapäivällä kävin ehkä ajamassa ruohikot viimeisen kerran tälle "kesää". 

Jäin katselemaan televisiota. Olin sopinut kaverin kanssa että lähtisin saunomaan kuudeksi hänen luokseeen niin eikö se perseellään oleva unirytmi iske. Nukahdan sohvalle noin neljänaikoihin (?) ja herään kahdeksan maissa, joten se siitä saunareissusta. Kellot oli soimassa viideltä varulta, mutta olinpa ne unissani osannut sammutta ja olinpa unissani puhelimeenkin vastannut, jokseenkaan en siitä puhelusta mitään muista...

Ruokin myös Pikun ja Väinön ja siivoilin niiden terraariot. Kuvaminen näistä onkin sitten haasteellisempaa, koska jos otat käteen niin silloin ne on niin liukkaalla pällä että ett voi syventyä siihen kuvan ottamiseen kunnolla. Pitää jokupäivä kuvata "pojat" kunnolla niin tulee teillekkiin sitten käsitys mlläsiä nämä minun lemmikit on :D Pikun sain illalla yllätetyksi liikuslelemassa terrassaan kun kostuttelin terraariota, joten jonkinlainen kuva nyt sitten tämän jatkoksi tänne.

Miten teidän "PERJANTAI 13" on mennyt?

torstai 12. syyskuuta 2013

Kuvia viimepäiviltä




Valokuvatorstai 294

Tämän viikon valokuvaushaasteen aihe on maaginen.

Minusta Auringon lasku on maaginen, se hetki kun aurinko on jo poissa ja viimeiset valonsäteet heijastuu pilvistä.


Lisää maagisia hetkiä Valokuvatorstain sivulta

perjantai 6. syyskuuta 2013

Valokuvatorstai 293.

Tällä viikolla paneudutaan sanaan KOTI

Hetkenaikaa aihetta pähkäillessäni ja hetken jopa Delffin kanssa asiasta keskustelleena aloin miettimään kunnolla ja heitin Delfille että onhan minulla jo valmiina kuva kesältä, jossa lintu on syöttämässä pesässä poikasiaan, jolloin minulla VÄLÄHTI! Muistin että minulla on jossain vuonna nakki ja pottu  otettu kuva linnunpöntöstä.


 Olen siis kuvannut jo aikaisemin linnunpönttöjä :D ja pikkupoikana 1-2 luokalla niitä myös koulussa innolla rankentanutkin. Taisi Ville kertoa vuosi sitten sorsanaloituksessa että oli repinyt ne pönttöjen raadot kesällä pois puista, koska niistä ei ollut enää mitään jäljellä. Ville asuu nykyään siinä missä minun lapsuudessa oli mummola.

Olen siis osallistunut Valokuvauskilpailuun kyseisellä kuvalla ja sain jopa palkinnon (jaettu kaikille osallistujille) Kassi, joka oli sanomajehden näköinen ulkoapäin, josta olin erittäin ylpeä. Minun luokkakaverini sitten vei koko potin ja kuittasi muistaakseni kameran palkinnoksi kyseisestä kilpailusta. Ohessa myös kuvateksti kuvaajan itsensä kirjoittamana ja kunniakirja, jota tulee esille minkä järjestämä se kilpailu oli.





Taisipa muuten olla minun ensimmäinen ottamani kuva ja vielä lärjestelmäkameralla. Voi kun muistan vielä sitä tunnetta, kun opettajan kanssa olimme kiertämässä koulua ympäri ja saimme itse valita kuvattavan kohteen ja ottaa itse vielä sen kuvankin.

Lisää muiden kuvaamia KOTEJA Valokuvatorstain sivulla.