keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Lintuja kyttäämässä...

Nyt kun olen syöttänyt noin 7kg siemensekoitusta ja yhden talipötkön on aika aloittaa lintujen tunnistusta teidän kanssanne.
1

2

3

4

Tossa oli noin 5 min aikana käyneet neljä eri lintua. Osaatko sanoa mitä ne on?

lauantai 13. joulukuuta 2014

Tinttien ruokinta.

Pihallani on ollut nyt pariviikkoa ruokinta linnuille ja yllätyin miten nopeasti tali- ja sinitiaiset, joita onlen parhaillaan nähnyt kymmenkunta olevan siemenieni perään. Söivät tuon kodan viikkoon melkein tyhjäksi. Lisäksi muutama varpunen on maasta käynyt tähteitä keräämässä. Oravia en ole nähnyt ruokinnalla, joten sijoitus on ollut toimiva tai ne ei vielä ole sitä löytäneet.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Kuvia ja piirroksia.

Laittelin tänään pitkästä aikaa omaan asuntoon seinille niitä itseottamia kuvia, joita olen teettänyt itselle. Sain tänään kaksi kuvaa, kaksi kaverin tekemää piirrosta ja yhden julisteen kehyksiin ja seinälle. Kuvat löytyy Pin up kuvista. Piirroksista ei ole kuvia ja Juliste on Lekan aikoinaan julkaisema julste, joka jo poistunut markkinoilta.


Haaveissa olisi aikaamyöten saada kymmenkunta omaa kuvaa seinille, joita voin ylpeänä katsella ja muistella.

perjantai 28. marraskuuta 2014

Kuhinaa takapihalla.

tänään sain jo katsella kun tintit iloisesti syövät tarjoamaani ruokaa. Laskeskelin että kymmenkunta sini- ja talitiaista oli syömässä puolikolmen maissa.


Partiolainen ja tulenteko.

Missäpä partiolainen ei saisi tulia aikaan? no ei ainakaan kaverin kanssa ollessa. Kävin kaverin kanssa eräänä kauniina päivänä Kajaanissa notskilla tarkoituksena keitellä teet ja paistella makkarat samalla kun kaveri juoksettaa koiraansa rauhassa metsässä. Pakataan autoon siis koira ja teevehkeet.. Matkalla poiketaan kaupasta hakemassa vielä makkarat. Ajellaan rauhassa metsänreunaan ja patikoimaan laavulle, jossa voisimme makkarat paistaa ja istuskella teekupposen ääressä.

No mitäs sitten sattuikaan... Nuotiopaikalla ei ole polttopuita. Vain pari riukua, jotka oli sen verran suojassa, jotta niitä voisi edes polttopuiksi kutsua. Joten kirves esiin ja riuuista pätkimään halkoja. Puu oli märkää ja ohuen jääkerroksen peittämää mäntyjä, Pari muuta riukua oli jo niin painavia kokoonsanähden että jätin ne suosiolla, koska niissä oli todennäköisesti niin paljon kosteutta.

Sitten sytyt. Eihän ole edes puuta saatikka syttyjä. Löysin kodan sisältä noin A5 kokoisen palan tuohta ja epämääräisen roskapussukan, johon palaan myöhemmin. Eli siis taaskin luonnon armoilla. Maasta parit kuolleet kuusen alaoksat kuusien juurelta. Määrä ei päätä huimannut, koska pääsääntöisesti oli mäntymetsää missä olimme.

Tuhrasin tulitikkujen kanssaja huomasin ettei siitä tullut yhtään mitään. Olin epäonistunut tehtävässäni. Olin joutunut myöntämään ettei minulla ole enää erätaitoja niin paljoa hallussa ettenkö saisi metsässä aikaseksi tulet. Mutta sitten mieleeni palasi se epämääräinen roskapussi. Pussia tarkemmin tarkastellessa se osoittautuikin armeijan sissimuonapakkauksiksi, josta oli osa tavaroista syöty. Osa tavaroista oli vielä täysin koskematta, joten valkkaamaan sieltä puhtaita nenäliinoja ja muuta palavaa materiaalia. Samoin haavanpuhdistustyynyt tuli sieltä kaivelluksi.

Näillä sain notskia sen verran savuutetuksi että alle senttiä paksu kuusen alaoksa alkoi palaa poikki, mutta silti hiipui minun tulet. Muutama hassu erittäin pieni kytevä hiili. olen jo aika hiilenä ja olen luovuttamassa, mutta luonto ei anna periksi myöntää saamattomuuttani. Kaveri on katsonut huvittuneena minun noitumistani, kun en vain saa aikaiseksi tulta. Viimeinen yritys ja sitte luovutan. Uhkasin jo syödä makkarat kylminä, koska eihän luontoni anna anteeksi tuollaista saamattomuutta.

Ja sitten  sain SAVUSTETUKSI sen verran niitä puita että piskuinen pohjahiillos jäi taas niistä vähistä jäljellä olevista kuusen alaoksista, jotka ei meinannut edes palaa itsestään. Pakkailin jo tavaroita takaisin reppuun ja olin todellakin luovuttanut, kun kaverini alkoi nauraa ja sanoi että sillon kun se ei koita saada tulta niin silloin se onnistuu. Katsoin notskiin ja huomaan että siellä pilkistää piskuinen liekki, joka alkaa voimistua voimistumistaa na alkaa levitä jo riuusta pätkimiini halkoihin.

Olimme jo aikaisemmin huomanneet ettemme muistaneet ottaa mukeja mukaan, jotta voisimme juoda jstain sen teen, joten vesi jonka olimme mukaan ottaneet meni vain koiralle juomisiksi. paistoimme (savuutimme) makkarat ja katselimme kun nuotio palaa loppuun. Lähdimme takaisin kaverin luo ja kaveri vielä uhkasi keljuilla minulle pitkään ettei valmiista polttopuista sytyistä meinannut saada edes notskitulia aikaiseksi ja siitä ettäsitten kun luovuttaa niin säälistä sitten tulee tulet. Joten tiedossa on oikeasti paljon tulevaisuudessa kuittailua partiolaisesta, joka ei saa edes tulia aikaiseksi. Lopuksi vielä todiste että loppupelissä sain tulet aikaiseksi vaikka tunti minulla sitä ähertäessä meni.


torstai 27. marraskuuta 2014

kuura 18.11

Työmatkani varrelta muutamana aamuna oli komea usva, joka vuorasi kaiken komean kuuran alle. Kuvat otettu 18.11.2014





Valokuvatorstai 346

Nälkäisille ruokaa.

Valokuvatorstain aiheena tälläkertaa IKKUNA.

Olen monena aamuna kuunnellut kun linnut etsivät ruokaa pihapiiristä ja parhaillaan makuuhuoneen ikunapellin päällä hyppien aamulla, kun minun tekisi vielä mieli nukkua. Olen jo pitempään miettinyt että pitäisi nuille nälkäisille pikkulinnuille käydä laittamassa ruokinta, koska muuten ne kohta tulee sisältä omat eväänsä hakemaan, kun ei enää ulkoa löydy. joten tänään vihdoinkin selvisin kauppaan etsimään niille evästä. kaupasta löysin talipalloille sopivan automaatin ja irtosiemenille kotamallisen ruokinta-automaatin.

Laitoin ne parin varren päähän orapihjala-aitaan ettei oravat pääse siemeniin ja parit irtokissat ahdistelemaan lintuja niin helposti. samalla katselin hyvät linjat jotta voin kotoa sisältä olohuoneen ikkunasta niitä kuvata.





Lisää ikkunoita Valokuvatorstain sivulta.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Joutsenet uimassa

Kotiin ajellessani erään yövuoron jälkeen koitin kytätä teeriä taaskerran. Edellisenä amuna niitä oli istunut noin 30-40 eräässä metsäpuskassa tien varressa ja olin toiveikkaana varustanut autooni kameran ja pitkän putkeni, jotta voisin kuvata lintuja kauempaa häiritsemättä niitä. No TIETENKIN puska oli tyhjä, joten jatkoin matkaani pettyneenä kohti kotia. Matkalla löysin kuitenkin Itikan sillalta joutsenien parven ruokailemassa ja lepäämässä. Auto parkkiin sillan länsipuolen levikkeelle ja lähdin kuvaamaan niitä jalkapelissä sillalle kävellen.


Sillalle kävellessä huomaan tälläisen sillan rakenteissa. Liekkö jonkun Larpparin kyhäelmä vai olisiko muutenvain pikkupojat viritelleet jotain aikansakuluksi. Oli muuten haasteellinen kuvata 150-500mm putkella tuollaista.


Kun mikään ei toimi.

Kerkesin kuvata pari tapahtumaa ja reissua ja olin juuri aloittamassa päivittämään niistä kuvia blogiin kun kone alkaa muistuttamaan sepelimyllyä, kuva jäätyy näytölle ja yhtäkkiä kaikki on hiljaista. Koneen puhallin vain humisee ja ruutu on musta. Koitan käynnistää konetta uudelleen, mutta kone ei vaan ala toimia. Kiroa, noidun, tanssin vitutustanssia pitkin kämppääni ja koitan uudelleen. Tulos edelleen sama, Kone vain ei lähde toimimaan...

Kiikutan takuuaikaisen koneen takaisin myyntiliikkeelle, jossa ottavat koneen huollettavaksi. Parin viikon päästä saan koneen takaisin ja huomaan menettäneeni yllättävän paljon tavaraa vuosien saatossa. Salasanoja palvelimille, jotka on valmiiksi talletettuan koneen muistissa. nettiosoitteita, jotka kirjanmerkeissä yms joita muuten en muista. varmuuskopioista asetuksista yms on tiedostoissa noin vuoden vanhat tiedostot, jotka olen luonut koneen hankkiessani. Onneksi suurinosa kuvista on ulkoisella kovolla säilynyt koskemattomana, mutta noin kuukauden ajalta kuvat bittiavaruuden mustassa aukossa. Sinne meni parit partioreissukuvat, kuvat Kajaanin linnanraunioista, Pyoletkymmenet joutsenkuvat, jotka lepäävät sänkipellolla. Telkkä uiskentelemassa muutaman metrin päästä kuvattuna, puhumattakaan autotapahtumassa, jossa olin kuvaajana ottanut vajaan tuhat kuvaa tapahtumasta ja videoinut noin 30 min materiaalia autoletkoista ja pändeistä...

Mitä tästä opimme? Kuvat kannattaa mahdollisimman nopeasti kopioida jonnekkin toiseen tallenuspaikkaan, jottei ne jää pelkästään yhteen kohteeseen. Nykyään on olemassa pilvipalvelimia, jonne ne voi helposti tallentaa. Samoin ulkoisia kovalevyjä on edullisesti saatavana. Vielä kun olisin niin fiksu että osaisin laittaa ne automaattisiksi, kun koneelle tulee kuvia niin automaattisesti ne kopioituisi jonnekkin toiseen paikkaan.

Tekniikkataitamaton Persikkakarhu

torstai 2. lokakuuta 2014

Liemiä, läskiä ja maitovaahtoa.

Istua napotan tällähetkellä koneella ja edessäni on kasvisliemi nuista pussiruoista. Alkaa pikkuhiljaa jo muotoutua se ruokavalio, johon olen menossa. Vaikuttaisi siltä että otan 2 isompaa annosta päivässä, jotka tavallaan korvaavat pääruoat ja sitten kaksi pussia pirtelöitä yms jotka korvaa välipalat. Patukat ja pirtelöt lasketaan kahdeksi, joten niitäkään en hirveästi vetele, ehkä "kiireisinä päivinä" jolloin en ole keittelemässä lämmintä vettä ruokieni sekaan.

Olen huomannut että Easy diet sarjan valmisteet on maultaan erinomaisia, mutta pitää syödä nuo loputkin muilta valmistajilta valmiiksi hankkimistani että tiedän sanoa mkä on hyvää. pirtelöt ei jotenkin iske nuista, siksi enemmän taivun tuon lämpimän suolaisen ruoan perään. Kaipaan sitä kiinteää syötävää, jonka nuo enemmän ravintoa sisältävät antavat.

Viime viikko meni aika sekavissa merkeissä. tapahtumaa ja reissua niin paljon ettei nokka kotona päljoa näkynyt. Tunnustan että parina päivänä olen sortunut perinteiseen ruokaan, koska en ole ollut lämpimän veden äärellä ja olen ollut suuremmassa tapahtumassa, jossa ei kehtaa kurjotta, kun on oikeat ruoatkin tarjolla. Kävin myös kaverin luona, joka oli aikaisemmin vastaavalla kuurilla laihduttanut niin hän kertoi että maidonvaahdottaja on hyvä kapistus nuiden aterioiden sekoittamiseen ja kokeilin hänen vaahdotintaan ja huomasin että on pirunäppärä kapistus, pirtelöt edelleen menee tuolla

Ja niille uteliaille kerrottakoon että 2kg oli viime viikon painonpudotus.

torstai 25. syyskuuta 2014

Elämänmuutos.

Kävin vajaa kuukausi sitten lääkärissä näyttämässä napatyrääni. Lääkäri totesi että se on leikattava, muta leikkaus ei onnistu suuren ylipainoni vuoksi. tuomio oli 30kg pois niin sitten voidaan harkita leikkausta. Lääkäri teki lähetteen ravintoterapeutille ja varasi uuden käynnin kolmen kuukauden päähän.

Kävin sitten eilen siellä ravintoterapeutilla, Keskustelimme mm. siitä että omalla muutoksilla olin saanut painon putoamaan jo 5kg pois. Päätimme kuitenkin aloittaa erittäinniukkaenergiaisen ruokavalion ravintoterapeutin seurannassa. Sain hyvän opastuksen ruokavalion osalta ja muutaman näytteen, joilla pääsisin alkuun ruokavalion suhteen.

Palattuani Iisalmeen kävit etsimässä paikallisilta kaupoilta vielä lisää erilaisia vaihtoehtoja ja sain kasatuksi karkeasti reilun viikon aterian jo valmiiksi. Kaupoissa perus valikoima ja luontaistuotekaupasta löytyi myös toista merkkia yllättävän laajalla valokoimalla, joten vaihtoehtoja nuissa näyttäisi olevan.

Näillä siis mennään. Kasvikset kaveriksi ja pieneksi lisäksi uusi irtotee kokeiltavaksi. Kerron lisää kokemuksia ja tuloksia kunhan niitä alkaa tulla.

Valokuvatorstai 337

Tämän viikon haaste toteutetaan musiikin avulla:


Minulle se tieni on monesti kuljettu ja kuvattu.

Eikä koskaan tiedä mitä seuraavan mutkan tai nyppylän takaa tulee vastaan.

Lisää vaihtoehtoisia teitä valokuvatorstain sivulta,

torstai 18. syyskuuta 2014

Muista vaara liikenteessä!

Palasin maanantaina Kuopiosta pimeän aikaan. Huomasin kun edsssä oleva auto laittoi hätävilkut päälle ja vastaantulevakin auto pysähtyi ja laittoi hätävilkut päälle. sitten itsekkin olin saapunut kolaripaikalle.

Tiellä autoni edessä keskikaistalla makasi hirvi, joka oli kuolemaisillaan. Edessäni on auto, johon se on törmännyt. nousin autostani ja menin kaivamaan auton kontista päälleni turvaliivit, jotta eroittuisin pimeällä tiellä. Selvitin heti onko kolarissa olleessa autossa henkilövahinkoja. Onneksi hirvi oli osunut vain hipaisten itse autoon ja osunut matkailuvaunuun, joka oli kolariauton perässä.

Veimme varoituskolmiot molempiin suuntiin ja kuvasin kolaripaikan poliisia odottaessa ja raivasimme tien ajettavaan kuntoon Siirsimme karin rekakuskin kanssa hirven pois ajoradalta ja laskimme liikenteen taas kulkemaan. Poliisin saavuttua kerroimme poliisille tapahtumien kulun ja kun saimme luvan poistua paikalta osa jatkoi matkaa  ja itse jäin auttamaan


Mitä tälläisestä opimme?
Varusta autosi kunnolla, moista missä tavarat on ja pidä huoli että ne on käyttökuntoisia.
Minulla oli etsiminen varoituskolmiossa, joka oli roinakasan alla. Lampulle olisi ollut käyttöä, olin juuri ylläripylläri heittänyt aamulla vyöltä lampun pois, kun ajattelin etten sitä tarvitse kaupungissa shoppaillessa. Huomioliivit oli onneksi siellä minne ne olin laittanut. Puukkoni oli hukassa auton kontissa, jonka löysin vasta seuraavana päivänä auton konttia penkoessa.

Mitä sitten teen asian eteen? Hankin konttiin kassin, jonne pakkaan EA laukun, huomioliivit, lampun, varoituskolmion ja muita onnettomuusoaikalla tarvittavia välineitä. Autossani on toinen kolmio vielä siellä "oikealla" paikallaan, jotta muutkin löytää sen sieltä.



sunnuntai 3. elokuuta 2014

Taas työmatkalta

Tämmöistä löytyy minun työmatkani varrelta.





Mansikka

Jemmasin itselleni palan suomen kesää viime viikolla. Näitä sydäntalvella nautitaan ja muistellaan kuumaa ja ihanaa kesää.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Pitkän vapaan viikonlopun kuljailua.

Tiistai.

Pitkän yövuoroputken loppu häämötti ja tililä poltteli juuri tili ja lomarahat. Olin jo aikaisemmin päättänyt että käyn hakemassa Canonin EOS 70D kameran ja sen mukana tulevan kittiputken. Lähdin asioikseen ajamaan työvuoron jälkeen Kohti kuopiota. Kuopioon ja siellä torin kulmalla olevaan Rajalan myymälään. Myymälässä sanotan että heillä ei ole kyseistä mallia, mutta torin toisessa päässä olevassa Rajalan toisessa myymälässä se voisi ollakkin. Toiseen myymälään päästyäni myös siellä myydään minulle eioota. lLähden erittäin pettyneenä jatkamaan matkaani torin laidalla olevaan Anttilan Topten myymälään, jossa sielläkin minulle myydään eioota.

jatkan matkaani Kaverin luo oikein iso "JORMA" otsassa juomaan kupposen kahvia. Lähdin jo pikkuisen rauhoittuneena kaverin luota ja menin ja tilasin netistä vielä Kuopiossa ollessa itselle sen kameran samalla kun kävin apsilla syömässä Ruoka ja tieto tilatusta kamerasta rauhoittiminut lopulta ja vietin vielä aikaa muutaman kaverin kanssa Kuopiossa ranna rellottaen ja jäätelöllä valkeaa kauluspaitaa sotkien (syödäkin koitin, mutta se ei tuntui enemmän menevän paidalle).

Palasin kotiin 18 maissa, jonka jälkeen olikin jo hyvä painua nukkumaan ja korjaamaan kieroutunutta unirytmiäni.

Keskiviikko.

Keskiviikolle oli sovittu että Lähden siskon kanssa käymään hänen kaverin luona, jolla pyykkikone on sanonut sopimuksensa irti. Pääsin perille ukkosen saattelemana. Liekkö ukkosella osuutta asiassa, mutta talon emäntä oli naapurissa jahtaamassa karannutta minipossuaan. Emännän ja possujen palattua rupattelimme hetkisen ja aloin katselemaan mikä koneesa olisi vikana. Koitin koekäyttää konetta, mutta havaitsin sen mahdottomaksi, koska ukkonen oli katkaissut sähköt koko seutukunnasta. Piti siellä olla myös tarjolla kahville lämpimiä sämpylöitäkin, mutta ylläripylläri hellakaan ei toimi ilman sähköä ,kahvinkeittimestä puhumattakaan.

Onneksi Ruoka oli tarkoitus grillata avotulella, joten se sentään onnistuisi. Pihalla ollessa kävimme katsomassa talon muita lemmikkejä. Oli kanoja, kissoja, kaneja, minipossut ja se yksi vasikan kokonen koira,  joka tahtoi välttämättä kiivetä syliin.

Kesken syönnin palasi merkiksi laitetut valot takaisin ja syönnin jälkeen pääsimme lopulta katsomaan sitä konetta. Kone valitettavasti oli niin viallinen ettei sitä kannattanut alkaa korjaamaan vaan se kannettiin suoraan pihalle.

Ja ne sämpylät? ne oli kohonnut rauhassa monta tuntia ennenkuin ne alettin paistaa, joten niistä tuli sitten kaksi sämpylää, jokseenkin koko oli koko pellin mitainen, kun vähän kohonneet.

Torstai.

Päivä meni mukavasti. Tilaamani uusi kameranrunko tuli postissa. Rungon hakureissulta eksyin Iisalmen satamassa sijaitsevaan Iisalmen Olutmestariin syömään. Ruoka oili erinomaista ja löytyi sieltä pari kaveriani, joiden kanssa eksyin ensin istumaan iltaa Ravintola Chapliniin ja siitä edelleen Caveen.

Cavessa sattui olemaan Pretty wild onesin keikka, jonka kävin kuvaamassa. Keikka oli erittäin viihdyttävä kun se soitetiin Rockin puolella Cavessa.



Perjantai. 

Perjantainimeni sitten Piian, Teijan ja Petjan kanssa LärväKruisinki IVssä Varpaisjärvellä.

Lähdin iltpäivällä Teijan luokse, jonne hylkäsin Seattinia ja hyppäsin Teijan kyytiin. Jotenkin tuollaiseen harrasteautotapahtumaan ei oikein sovi minun kulkuneuvoni. Mistähän se johtuu? 

Varpaisjärven paloaseman parkkipaikalla tapasimme Piian ja petjan, jotka oli tulleet toisella autolla paikalle. Muitkin tuttuja oli tullut samaan paikkaan. Paikalla oli nelisenkymmentä autokuntaa, joten tunnelma oli erittäin mukava.





Lauantai.

Lauantaini meni siskon kanssa kaupalla Iisalmessa, Äitini kukkapenkkiä kuvaillessa Pielavedellä ja Veljeni ja hänen puolison isännyysbileissä. Pileet oli erittäin mukavat ja sitten paluumatkalla oli komeat maisemat, joita piti jäädä kuvaamaan, harmitta vain etten saanut sitä isompa eläintä näkymään kuvissa, joka oli tuolla pellolla






Sunnuntai.

Sunnuitai meni suurimmaksiosaksi iltapäivälle nukkuen, kun eellisenä yönä kotiintulo oli mennyt pitkäksi. Camillan oli puhe tulla iltapäivällä hierottavaksi minun luo. Kun olin Camillan hieronut ja kahvit pariin kertaan juneet tuli puhe minun käärmeestä. Camilla ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt käärmettä kunnolla. Menin sitten terrahuoneeseen ja kaivoin Pikun esiin terraariostaan. Camilla aluksi ei meinannut koskettaa ja oli "kauhusta" jäykkänä, mutta tarpeeksikauan rauhassa katsottuaan ja vähän minun kädessä ollutta Pikua siliteltyään hän uskalsi ottaa käärmeen käteensä. Loppupelisä Camilla rauhoittui ja käsiteli käärmettä hyvin varmoin ottein. 

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Pin up kuvaukset

Viime lauantai meni minulla erittäin mukavissa minua kiinnostavissa merkeissä komeiden autojen ja upeiden naisten parissa eli pin up kuvauksissa. Valmisteluja olimme tehneet kuvauksien osalta jo naamakirjan välityksellä, omilla tahoillamme, pienissä ryhmissä ja kerran jopa koko porukalla kokoontumalla. Itse odotin todellakin näitä kuvauksia.

Itse kuvauksiin valmistauduin hankkimalla studiovaloja muutaman ja laittamalla tietenkin kaikki kameran akut ja muut vehkeet täyteen valmiuteen. Katselin myös netistä valmiiksi muiden kuvia, jotka miellyttivät minun silmää. Lisäksi kävin lainaamassa hyvältä ystävältäni Hennalta muutamat korkkarit rekvisiitaksi, jotten kengistä jää ainakaan kuvaukset kiinni.

Viimein koitti se suuri kuvauspäivä. Aloitimme sovitusti Matiskilta kahvikupposen äärestä klo 9. Jatkoimme Matiskilta tallile varttia myöhemmin, jossa aloimme järjestelemään paikkoja ja asettelemaan valoja ja muuta rekvisiittaa paikoilleen.

Valitetavasti yksi komeimmista autoista pystyi olemaan vain muutaman tunnin, joten siitä emme saaneet kunnolla kuvatuksi ja lisäksi tytöt pääsivät vasta kuvattavaksi yhdentoista jälkeen, joten yhden todella komean auton osalta kuvat jäivät todella vähäisikksi.

Kun pääsimme kuvaamisen vauhtiin, joka oli kuvaajan osalta todellakin ensimmäisiä tämäntyylisiä kuvauksia. Alkukankeutta oli todella paljon ja säätäminen oli valtavaa ja asetukset taisi olla alussa todellakin hukassa kuvaajalta, mutta sitten pikkuhiljaa alkoi löytyä muutamia helmiä kuvien joukosta.

Sitten alkoikin jo iltaa kohden loppua taas kuvattavat tytöt, kun kaikilla oli omia menoja. Valitettavasti emme päässeet toteuttamaan lähellekkään niitä kaikkia kuvia mitä olimme visioineet omassa päässämme ja yhdessä miettien. Purimme kuvausvälineet ja saimme päätökseen tallilla tapahtuvan toiminnan. Jäin vielä tallinväen kanssa istumaan mutamaksi tunniksi tallille käymään läpi illan saldoa ja katselemaan ensimmäisiä kertoja päivällä kuvattuja kuvia.

Tytöille päivä oli kuulemma mieluinen. Itse tykkäsin päivästä erittäin paljon. kuitenkin huomasimme että neljä kuvattavaa yhelle kameramiehelle tälläisessä laajuudessa on aivan liikaa, joten mallit joutuivat odottamaan aivan liian paljon vuoroaan kameran eteen päästäkseen. Seuraavaa kertaa varten oli puhe että jos kuvataan niin kuvataan pienemmissä ryhmissä.

Vielä mainittakoon että puhetta oli jo seuraavista kuvauksista ja alustavasti päivämääriäkin on heitelty ilmaan, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.

Ja tähän lopuksi sitten ehkä se suurin asia mitä kaikki tätä lukevat ovat varmaan vailla eli niitä kuvia.

Erittäin suuri kiitos kaikille kuvauksiin osallistuineille!